Eurobarometri – puolustusasioissa maat eivät yhtenäisiä

ST Risto Sinkko

Euroopan komissio teettää säännöllisesti jäsenmaiden kansalaisten mielipiteitä kartoittavia tutkimuksia. Juuri on julkaistu Eurobarometri numero 99, jonka kenttätyö on tehty vuoden 2023 kevään aikana. Rutiinista poiketen nyt on kysymyksissä ollut esillä myös Nato sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Yleistys tuloksista on, että pohjoisen Euroopan spartalaisen sotilaallisesti ajattelevien maiden kansalaiset näkevät tilanteen eri tavoin kuin kenties helpompia ratkaisuja toivovat Kaakkois-Euroopan jäsenmaiden kansalaiset.

Tuoreessa tutkimuksessa ovat mukana myös jäsenkandidaattimaat sekä Norja ja Sveitsi ja EU:sta eronnut Yhdistynyt Kuningaskunta. Nämä maat ovat vertailukohtia jäsenmaille.

Nato-luottamus monentasoista 

Nykyiset Nato-maat ovat liittyneet jäseniksi eri aikoihin vuosien varrella. Liittymisen ajankohta ja jäsenenä olon vuodet eivät kuitenkaan näytä olevan yhteydessä siihen, kuinka maan kansalaiset Natoon sanovat luottavansa. Mielipiteessä heijastuu enemmän geopolitiikka ja politiikka muutenkin.

Perustamisvaiheessa vuonna 1949 liittyneistä maista suurin Natoon luottavien kansalaisten osuus on Norjassa (87 %). Samaa tasoa on luottamus Tanskassa (85 %). Hollannissa luottavia on 77 % ja Belgiassa 62 %. Yhdistyneen Kuningaskunnan kansalaisista Natoon sanoo luottavansa 56 %. Samaa tasoa (57 %) luottamus on Sveitsissä, vaikka se ei ole jäsenmaa eikä EU-maakaan.

Tunnetusti Ranskalla oli omat ”vaiheensa” Nato-jäsenyyden kanssa, nyt sen kansalaisista luottaa Natoon 39 prosenttia. Saksassakaan Nato-luottamus ei ole aivan huipputasoa, nyt luottavien kansalaisten osuus on 54 prosenttia.

Mielenkiintoinen on Unkaria koskeva tulos, siellä Natoon luottaa 54 prosenttia kansalaisista. Maan johdon toiminta Naton jäsenenä olisi voinut antaa odottaa paljon alhaisempaakin luottamuksen tasoa.

Kreikka ja Turkki ovat liittyneet Natoon vuonna 1952, mutta kansalaisten suosiossa Nato ei näytä olevan. Kreikassa Natoon luottavien osuus on 24 prosenttia, ja pienempi osuus on ainoastaan Kyproksella (19 %). Turkissa luottamuksen Natolle antaa 29 prosenttia kansalaisista.

Vuonna 2004 jäseneksi liittyi yhtenä ryhmänä joukko Neuvostoliiton miehittäneitä ja Varsovan liittoon kuuluneita maita. Niistä erottuvat Liettua (75 % Natoon luottavia kansalaisia) ja Latvia (60 %) sekä Viro (58 %). Toisaalla Nato ei ole saanut vahvaa luottamusta Slovakiassa (34 %) ja Sloveniassa (37 %). Samaa tasoa (39 %) Nato-luottamus on Itävallassa, joka onkin päättäväisesti pysynyt Naton ulkopuolella.

Suomessa Nato-luottamus on tutkimuksen mukaan 78 prosenttia, ja Ruotsissa 69 prosenttia vaikka Ruotsin jäsenhakemus ei toistaiseksi ole tuottanutkaan tulosta.

En ole tässä luetellut aivan kaikkia tutkittuja maita, mutta kokonaiskuva Euroopan valtioista on selvä. Vahvan Nato-luottamuksen pohjoisista maista Kaakkois-Eurooppaan siirryttäessä luottamus lientyy. Samantapainen kuva syntyy myös kun tarkastellaan tutkittujen maiden kansalaisten suhtautumista Venäjän invaasiosotaan Ukrainassa.

”Mannerheim hoiti homman itse”

Tähän kohtaan sopii anekdootti äskeiseltä lomamatkalta Kreetalle. Osuimme tutustumiskäynnillä alueelle Plataniaksen kylän ja entisen Maleten sotilaslentokentän lähellä museoon, joka oli järjestetty saksalaisten kalkkikivikallioon kaivamien pommisuojien käytäviin. Pihalle oli tuotu saksalainen Flak-kanuuna, Suomessakin Rämäpäänä tunnettu kuuluisa tykki. Juuri tälle alueelle Saksa hyökkäsi 1941 Kreetan saaren valloittamista varten.

Museon hoitajana oli kohtuullisen pitkään jo maailmaa nähnyt mies, joka osoittautui toisen maailmansodan historiaa tarkkaan tuntevaksi. Kuultuaan, että olemme Suomesta, hän suorastaan innostui. Hänen mielestään liittymisemme Natoon oli paha virhe. Kun perustelimme sitä Venäjän läheisyydellä ja uhalla, hän melkeinpä kiivastui ja totesi, ettei Mannerheim olisi koskaan liittynyt Natoon. ”Mannerheim hoiti homman itse.” Eurobarometrin tulos kreikkalaisten vähäisestä luottamuksesta Natoon sai näin konkreettisen osoituksen.

Mielipiteet ja suhtautuminen Ukrainaan ja Venäjän hyökkäykseen

EU-kansalaisten suhtautumista Ukrainaan kartoitettiin Eurobarometrissa usealla kysymyksellä. Kysymykset koskettelivat sekä oman maan hallituksen toimia että Euroopan Unionin toimia. Mielipide-erot maiden välillä olivat selvät. Suurin yksimielisyys ja positiivisuus oli suhtautumisessa Ukrainan humanitaariseen auttamiseen sekä Ukrainasta tuleviin pakolaisiin.

Vastaajilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat EU:n ja myös oman valtionsa Venäjään kohdistamiin toimenpiteisiin. Suomalaisista vastaajista tyytyväisiä oli 77 prosenttia. Valtaosassa maita tyytyväiset olivat enemmistönä, mutta tuloksissa erottuu myös maita, joissa tyytyväisten osuus oli alle puolet tutkituista.

Näitä maita olivat muun muassa Unkari, Bulgaria, Slovakia, Slovenia, Itävalta, Kreikka ja Kypros. Nämä ovat maita, joissa edellä käsitelty Nato-luottamus on keskimääräistä alhaisempi. Saadun tutkimustuloksen arviointi saattaakin olla vaikea siinä mielessä, että kysymyksen sanamuoto ei itse asiassa näytä määrittävän tyytyväisyyden perustetta. Mahdollisesti näissä Kaakkois-Euroopan maissa kansalaisten ajattelu meneekin siihen suuntaan, että EU:n toimenpiteet ovat liian voimakkaita ja liian jyrkkiä Venäjää kohtaan.

Alla olevassa kuviossa esitetään maittain tulokset asehankintojen rahoittamisesta Ukrainaa varten. Tulos toistaa edellä sanottua. Joukossa Kaakkois-Euroopan EU-maita rahoittamista tukee alle puolet kansalaisista. Innokkaimpia aseiden ja sotilaallisten tarvikkeiden rahoittamisen tukijoita ovat ruotsalaiset (93 %) ja samoin ajattelee suomalaisista 89 prosenttia. Täsmälleen samaa mieltä ovat tanskalaiset ja Puolassa aserahoituksen tukijoita on 86 prosenttia kansalaisista.

Kuvio hahmottaa EU-maiden ääripäitä samaan tapaan kuin suhtautuminen Natoon. Maat näyttävät muodostavan kaksi toisistaan poikkeavaa geopoliittista ryhmää, pohjoinen ja kaakkoinen, vaikka mitään konkreettista ryhmittymistä ei käytännön tasolla olekaan.

Tässä Eurobarometrissa on tutkittu kansalaisten mielipiteitä siirtymisestä uuteen energiatekniikkaan ja myös näkemyksiä maan talouden tilanteesta. Näistä tekijöistä saattaa löytyä selityksiä eroihin puolustuspoliittisessa ajattelussakin. Keski- ja Etelä-Euroopan maat ovat olleet Venäjän öljyn ja kaasun kuluttajia. Energia on ollut suhteellisen helposti saatavissa ja hinnaltaan kohtuullista. Vaatimus vihreään energiaan siirtymisestä on osalle näiden maiden kansalaisista luopumista aikaisemmasta helpolta tuntuneesta elämäntavasta. Yksi selittävä tekijä saattaa olla myös koettu talouden kiristyminen ja kasvava tyytymättömyys omaan elämään.

Keskimäärin EU-maiden kansalaisista 82 prosenttia on sitä mieltä, että riippuvuudesta Venäjältä tulevasta energiasta pitäisi päästä mahdollisimman pian. Esimerkiksi Slovakiassa näin ajattelee 57 prosenttia tutkimuksen vastaajista ja Bulgariassa 62 prosenttia.

Europan Unionin yhteisestä puolustuksesta

Eurobarometrien vakiomittauksiin on kuulunut kysymys siitä, pitäisikö jäsenmailla olla yhteinen puolustuspolitiikka. Vuonna 2002 tehdyssä mittauksessa numero 58 jäsenmaita oli yhteensä 15, ja niissä tutkituista vastaajista 73 prosenttia oli yhteisen puolustuspolitiikan kannalla. Suomalaisista näin sanoi 48 prosenttia ja 42 prosenttia vastusti.

Nyt vuonna 2023 27 jäsenmaassa tutkittu yhteisen puolustuspolitiikan kannatus on 77 prosenttia. Suomi on nyt jäsenenä Natossa ja EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa kannattaa 81 prosenttia kansalaisista. Euroopassa käydään sotaa, ja siksi on helppo ymmärtää näkemystä siitä, että kaikenlainen puolustautumisen vahvistaminen on toivottavaa. Kansalaisten mielipiteen perusteella puolustuspolitiikan konkreettisia ratkaisuja ei kuitenkaan ole helppo tehdä.

Päätelmiä

Kaksi ylikansallisten organisaatioiden säännöllisesti julkaisemaa tutkimussarjaa – Eurobarometritutkimukset ja Naton mielipidetutkimukset – kertovat yhdenmukaisesti näkymästä eurooppalaisten kansakuntien erilaisista ajattelutavoista. Vahvaa yhdenmukaisuutta ei ole Ukrainan taistelun tukemisessa eikä suhtautumisessa uusien energiamuotojen käyttöönottoonkaan.

Nähtävissä on Venäjän hyökkäyssodan keston pidentyminen. Ukrainan tukemisen sotilaalliset ja taloudelliset päätökset pysyvät yksittäisten maiden päätöksinä, joita toiset maat saattavat aikaisempaa voimakkaammin arvostella. Euroopan Unionin tukitoimenpiteet ovat joidenkin maiden kansalaisten mielestä liian vaatimattomia, toisten mielestä mahdollisesti ylimitoitettuja.

Kansalaisten mielipiteet heijastelevat oman maan johdon päätöksiä ja näkemyksiä, mutta päätöksentekijöillä on toisaalta taipumuksena ottaa huomioon kansan toiveet ja tavoitteet. EU:n ja Naton historiassa on nähty eri maiden päätöksentekijöiden omia agendoja, joissa silti heijastuvat kansalaisten mielipiteistä riippumattomat tavoitteet.

Suomessa asetoimituksista Unkariin ei tarvitse käydä julkista poliittista keskustelua, kansalaiset tukevat tehtyjä ja tehtäviä päätöksiä. Päinvastaisena esimerkkinä on Saksa, jossa keskustelu konkreettisista toimituksista ja niihin liittyvästä politiikasta on pitkällistä ja hidasta. Parhaillaan keskustellaan Taurus-risteilyohjusten luovuttamisesta Ukrainaan. Sodan pitkittyessä kansallisen päätöksenteon vaikeus keskenään erimielisten maiden Euroopan Unionissa saattaa viivyttää päätöksiä edelleen.

Ääriesimerkkinä tästä on Unkari, jonka politiikka koetaan hankalaksi sekä EU:ssa että Natossa. Oman erikoistapauksensa muodostaa Kypros, jonka poikkeavuuden perusteita voi Eurobarometrin perusteella vain aavistella. Maan Venäjää ja venäläisiä suosivasta politiikasta on toki tiedetty muutenkin.

Eurobarometrin mukaan EU-kansalaisia huolestuttaa eniten talous, inflaatio ja nousevat hinnat. Toiseksi huolestuttavin asia on kansainvälinen tilanne. EU:ta koskettavien ongelmien listassa seuraavina ovat maahanmuutto ja neljäntenä ympäristö/ilmaston muutos. Kansalaiset suhtautuvat kuitenkin EU:n tulevaisuuteen myönteisesti, 63 prosenttia näkee sen positiivisena.

Risto Sinkko
Majuri res, ST
r.sinkko@kolumbus.fi

***

Lähde: Standard Eurobarometer 99 – Spring 2023 (linkki) 

 

Risto Sinkko: MTS:n seminaari Seinäjoella ilmensi suomalaista kokonaisturvallisuuden ajattelua ja luottamusta Nato-jäsenyyteen

Risto Sinkko: Nato ja EU:n tuoreet tutkimukset kansalaisten näkemyksistä maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta