Helsingin sanomat julkaisi 4.4. pysäyttävän artikkelin otsikolla ”Ukrainan sotilaallinen voitto ei ole realismia, sanoo tutkija”

Erityisen merkittävää on se, että kun artikkelia linkitettiin sosiaalisessa mediassa, sen otsikoksi muodostui: ”Lännellä ei ole realistista näkemystä sodan lopputuloksesta varoittaa tutkija”.

Jos kansalainen toimii, kuten minä, niin hän luki otsikot. Jälkimmäinen nosti tietysti enemmän vastahangan niskavilloja. Miten niin lännellä ei ole realistista näkemystä sodan lopputuloksesta? Mikä on länsi?

Kysehän on siitä, että Ukraina voittaa ja Venäjä ei. Mitä se puolestaan tarkoittaisi? Sodan voittamisen merkitys voi vaihdella sen mukaan, mitä teoriaa tai näkökulmaa tarkastellaan.

Realistit uskovat, että sodan ensisijainen tavoite on edistää valtion omaa etua, kuten resurssien, alueen tai vallan turvaamista. Tämän näkemyksen mukaan sodan voittaminen tarkoittaa näiden tavoitteiden saavuttamista ja valtion selviytymisen ja ylivallan turvaamista. Pelkistäen voisi todeta, että Ukrainan sotilaallinen voitto olisi realismia puhtaimmillaan. Oletan kuitenkin, etteivät tutkijat viitanneet koulukuntaan, vaan ajatukseen siitä, mikä on heidän mielestään mahdollista. Ukrainaa suosivan sotilaallisen ratkaisun esteeksi muodostuvat heidän mielestään Venäjän ydinaseet.

Olen taipuvainen uskomaan, että lännessä on yleisesti hyväksytty ajatus siitä, ettei sotilaallinen murskavoitto Venäjästä ole mahdollinen. Kukaan ei voi marssia Moskovaan sanelemaan uutta valtiosääntöä. Palatkaamme hetkeksi eri teorioihin.

Carl von Clausewitzin mukaan sota on politiikan jatkamista muilla keinoin. Sodan voittaminen tarkoittaa tämän näkemyksen mukaan poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja suotuisan lopputuloksen varmistamista valtiolle tai liittoumalle. Jos tavoitteet saavutetaan ilman taistelua viimeiseen mieheen, niin sehän on vain hyvä asia.

On etsittävä sekä lännelle että Ukrainalle kelpaava poliittinen lopputulos, johon päätymistä voidaan edesauttaa ”järkevin” keinoin. Valitettavasti näyttää siltä, että Venäjän nykyjohdon näkemys hyväksyttävästä poliittisesta lopputuloksesta poikkeaa valtavasti lännen ja Ukrainan tahtotilasta.

Kaipaamiini järkeviin keinoihin kuuluvat Ukrainan tukeminen puolustustaistelussa sekä Venäjän poliittinen ja taloudellinen painostaminen.

Jokainen Ukrainan saavuttama sotilaallinen menestys pienentää Venäjän voiton todennäköisyyttä. Venäjän havittelema poliittinen loppuasetelma ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävissä, koska se murtaisi paitsi Ukrainan valtion myös kansainvälisen järjestyksen. Mainittu järjestys on epätäydellinen mutta toistaiseksi paras tae sille, etteivät kaikki ala ampua toisiaan. Länsimaiden on siis valittava kaikki toimensa siten, että ne johtavat siihen tulevaisuuteen, jossa järjestys säilyy.

Tuo monivalintatehtävä sulkee pois täysimittaisen sodan Venäjää vastaan, Ukrainan tuen lopettamisen ja Venäjän voiton sallimisen. Kyseessä on täysin realistinen tavoite. Se on myös mahdollinen. Valitettavasti siihen pääseminen vaatii verta hikeä ja kyyneleitä vielä pitkään. Lohduttaudutaan sillä, että kuitenkin lyhyemmän ajan kuin moni muu vaihtoehto.

Tiivistän: Olen kunnioittavasti eri mieltä Helsingin sanomien artikkelin kanssa

***

Komentaja Juha-Antero Puistola palvelee erikoistutkijana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen doktriiniosastolla.