Kylkiraudan verkkolehden ”tähystäjä” VTM Johanna Suhonen tarkastelee blogeissaan sekä laajan turvallisuuspolitiikan ajankohtaisia aiheita että pidemmän aikavälin ilmiöitä. 

***

Vuosina 2014–2015 tein tutkimusta Puolustusvoimien tutkimuslaitokselle strategisen ennakoinnin projektissa. Keskeisimmissä lähteissäni tarkasteltiin alueellisia ja globaaleja trendejä 20 vuoden aikasäteellä. Useammasta tutkimuksesta koostuvan projektin tarkoituksena oli siis ennakoida vuoden 2035 maailmaa ja pohtia, miten siihen tulisi varautua.

Venäjä – nähtävissä ollutta

Mieleeni jäivät erityisesti Venäjää koskevat trendit ja päätelmät. Lähteisiini pohjaten kirjoitin: ”Venäjä eristäytyy läntisestä maailmasta ja sen johdon ja hallinnon autoritaarisuus lisääntyy. Venäjän talouden heikentyminen ja siitä seuraavat mahdolliset sisäiset levottomuudet pakottavat valtion johdon kiristämään otettaan yhteiskunnasta. (…) Ulkopolitiikallaan Venäjä pyrkii haastamaan Yhdysvallat, mikä vaikuttaa negatiivisesti YK:n turvallisuusneuvoston toimintakykyyn ja merkitykseen. Venäjä myös jatkaa asevoimien priorisointia muiden tarvittavien uudistusten edelle.”

Muistan hieman kurtistelleeni kulmiani Puolustusvoimien synkälle arviolle eristyvästä Venäjästä. Se oli toki äskettäin laittomasti miehittänyt ja liittänyt Krimin niemimaan itseensä ja lähtenyt tukemaan keinotekoisia ”kansantasavaltoja” Itä-Ukrainassa, mutta en vielä tuolloin olisi osoittamatta osannut nähdä tietä kohti eristäytymistä.

Tänä päivänä on kuitenkin helppo sanoa, että kaikista – niin koti- kuin ulkomaisista – lähteistäni osuvin oli juuri Puolustusvoimien laatima arvio Venäjää koskevista kehityskuluista.

Keski-Amerikan väkivaltainen menneisyys ja nykypäivä

Nyt puoli vuotta jatkunut Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on saanut minut miettimään strategista ennakointia ja trendejä useamman kerran myös nykyisessä työmaassani El Salvadorissa. Latinalaisen Amerikan vitsauksiksi samainen kahdeksan vuoden takainen lähdekirjallisuus mainitsi erityisesti heikon hallinnon, huumekaupan ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvan merenpinnan nousun.

El Salvadorin tai laajemmin pohjoisamerikkalaisten ”Pohjoisen kolmioksi” nimeämällä alueella – El Salvadorissa, Guatemalassa ja Hondurasissa – ensiksi mainittuihin kytkeytyy myös vahvasti aseellinen väkivalta (linkki). Kymmenisen vuotta sitten Keski-Amerikka oli maailman väkivaltaisin alue. Väkilukuun suhteutettuna eniten ihmisiä kuoli El Salvadorissa.

Tämä trendi on pitkä. Se juontaa juurensa kylmän sodan kaudesta, jolloin El Salvador ja Guatemala kävivät läpi vuosikymmenien mittaiset sisällissodat. Aseita virtasi maahan useista suunnista Yhdysvaltojen tukiessa taistelevia oikeisto- ja Neuvostoliitto vasemmistoryhmiä. Myös Honduras täyttyi aseista, sillä maasta tuli Reaganin hallinnon sotilasoperaatioiden tukikohta.

Aseiden suuri määrä ja saatavuus alkoi ruokkia El Salvadorin rikollisjengejä, joista tunnetuimmat – MS-13 ja Barrio 18 – saivat alkunsa 1980-luvun Los Angelesin kaduilla maahanmuuttajien keskuudessa. Kun rikollisia 1990-luvulla alettiin karkottaa Yhdysvalloista takaisin lähtömaahansa, alkoi jengi-ilmiö kehittyä ja kietoutua yhteen järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.

Tänä päivänä onkin yleistä, että laittomat asevirrat kytkeytyvät samalla huume-, ihmis- ja laittomaan eläinkauppaan. Pohjoisen kolmion alueella aseellisen vakivallan aiheuttama turvattomuus on jo useamman vuoden ajan johtanut siirtolaisvirtoihin kohti Pohjois-Amerikkaa (linkki). Vastaavasti merkittävin laittomien aseiden virta kulkee Yhdysvalloista etelään Pohjoisen kolmion alueelle (linkki).

Keinojen valikoima

El Salvadorin nykyinen hallitus on ottanut käyttöön rajut keinot jengiongelman eliminoimiseksi. Maassa on ollut maaliskuun lopulta asti voimassa poikkeustila, jonka aikana poliisi ja armeija ovat yhdessä pidättäneet jo noin 50 000 jengien jäsentä. Tämä on yli puolet arvioidusta jengiläisten määrästä (70 000–75 000) El Salvadorissa. Samaan aikaan rangaistuksia on korotettu; suurinta osaa nyt vangituista odottaa 20–45 vuoden tuomio.

Ihmisoikeusjärjestöt ja vangittujen omaiset ovat kritisoineet hallitusta mielivaltaisista pidätyksistä. Kritiikki koskee sitä, että vangittujen joukossa on jo rangaistuksensa kärsineitä, parannuksen tehneitä entisiä rikollisia sekä syyttömiä. Vankilassa kuolleiden määrä on myös huomattava.

Maan hallinto näyttää seuraavan ennustettua kehitystä. Paradoksaalista on, että tavallisen kansalaisen näkökulmasta turvallisuustilanne on tällä hetkellä parempi kuin vuosikymmeniin. Nykyisen presidentin Nayib Bukelen kannatus on myös korkeinta koko Latinalaisessa Amerikassa (linkki).

Maassa olevien aseiden ja ammusten hallinnointi tarjoaa kuitenkin mahdollisia valonpilkahduksia. Näyttää siltä, että keskeisillä viranomaisilla on halukkuutta kehittää lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi nykyistä paremmin ylimääräisten ja takavarikoitujen aseiden tuhoamisen sekä asevirtojen seurannan mahdollistavia mekanismeja luomisen.

Pohjoisen kolmion opetuksia

Konventionaalinen sodankäynti on palannut Eurooppaan. Yhdysvallat ja moni länsimaista antaa Ukrainalle aseapua. Venäjä on joutunut jo ottamaan käyttöön vanhaa kalustoa, mutta ei ole merkkejä siitä, että aseiden ja ammusten virta Ukrainaan olisi ehtymässä kummastakaan suunnasta.

Mitä tämän hetken trendit sitten kertovatkaan itäisen Euroopan tulevaisuudesta, Pohjoisen kolmion nykyilmiöt voivat kenties vihjata jotain mahdollisista kehityskuluista ja siitä, mihin kannattaisi kiinnittää huomiota jo nyt.

Ukraina on täynnä aseita, ammuksia, miinoja ja räjähtämättömiä ammuksia. Jälkimmäisten raivaamisen lisäksi aseet ja ammukset olisi kyettävä varastoimaan hyvin kontrolloimattomien räjähdysten ehkäisemiseksi. Ukraina oli jo ennen sotaa vuosina 1979–2013 sattuneiden ammusvarastojen räjähdysten määrän (linkki) perusteella 17. kaikista maailman maista.

Turvallinen varastointi olisi oleellista myös laittoman asekaupan ehkäisemiseksi. Alueella on ja tulee olemaan monenlaisia toimijoita, joilla on intressi saada aseita haltuunsa ja käydä niillä kauppaa.

Aseiden ja ammusten leviäminen rikollisten ja ekstremistien käsiin ympäri Eurooppaa ja kauemmas on ilmeinen turvallisuusriski, jolla voi olla merkittävä rajat ylittävä epävakauttava vaikutus. Kuten jo mainittu, laiton asekauppa myös kytkeytyy usein muuhun laittomaan taloudelliseen toimintaan, kuten ihmis- ja huumekauppaan.

Ukrainassa tänä paivana olevat aseet ja ammukset tulisi merkitä ja rekisteröidä kansainvälisiä parhaita käytäntöjä noudattaen, sillä se parantaa merkittävästi mahdollisuuksia hillitä laitonta asekauppaa tulevaisuudessa.

Vaikka huomio ja painopiste on tällä hetkellä ymmärrettävästi Venäjän aggressioon vastaamisessa, tulisi tästä huolimatta pyrkiä jatkuvasti myös kehittämään kansallisia ja alueellisia mekanismeja ja kykyjä vastata laittoman ase- ja ammuskaupan ilmiöihin.

***

Yhteydenotot: johanna.suhonen(at)kylkirauta.fi.