Natoon liittyminen ja sota Ukrainassa aktiivisesti keskusteltu ja mielipiteet tutkittu

ST Risto Sinkko

Viime aikojen tapahtumista johtuen keskustelu ja kyselytutkimukset liittyen maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, maanpuolustukseen ja turvallisuuteen ovat saaneet vauhtia, jota ei varmaan vuosikymmeniin ole nähty. Jokainen itseään kunnioittavat toimittaja tai toimitus haluavat haasteltaviksi parhaat asiantuntijat. Puolustusvoimien ja tutkimuslaitosten asiantuntijat ovat kiitettävästi esillä ja jakavat tietämystään. Myös asiaan liittyviä mielipidetutkimuksia on julkaistu poikkeuksella tahdilla.

Maanpuolustustahto ja turvallisuustilanteen uhkat

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) on ollut muutaman viikon kuluessa aktiivinen tuottamalla kaksi seminaaria ja mielipidetutkimuksen Natosta ja maanpuolustustahdosta. Tavallisesti MTS teettää mielipidetutkimuksen kerran vuodessa vuoden loppupuolella. Nyt tavallista suppeampi tutkimus teetettiin Venäjän hyökättyä omalla asevoimallaan Ukrainaan. Tulokset julkistettiin 18.5.2022.

Maanpuolustustahtoa mitataan ”virallisella” kysymyksellä ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”. Nyt tulokseksi saatiin prosenttijakauma, jota aikaisemmin näissä tutkimuksissa ole koskaan nähty: 83 prosenttia tutkituista vastasi myönteisesti. Vastaava osuus viime vuoden lopulla tehdyssä kyselyssä oli 68 prosenttia. Pienin myönteisten osuus oli 15-24-vuotiaiden ryhmässä (73 prosenttia).

Monikansallinen markkinatutkimus- ja mielipidemittausyritysten verkosto, Worldwide Independent Networkin (WIN), on juuri julkaissut maailmanlaajuisen kyselytutkimuksen. Suomessa verkostoon kuuluu Taloustutkimus. Käytetty kysymysmuoto oli: ”Jos maasi joutuisi sotaan, olisitko valmis taistelemaan sen puolesta?”. Tuloksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista olisi valmis taistelemaan maansa puolesta. Tutkittujen maiden joukossa Suomi oli neljänneksi halukkain maansa puolustaja.

MTS:n mielipidekyselyiden vahvuutena on niiden toistuvuus, aikasarjaluonne. Erityisen hyvin tämä näkyy muun muassa siinä, kuinka vastaajat ovat arvioineet turvallisuusympäristömme muuttumista uhkaavammaksi. Selvä hyppäys uhkaavuuden kasvussa tapahtui syksyllä sen jälkeen, kun Venäjä ”verettömällä” operaatiolla Krimin niemimaan itseensä ja aloitti separatistien aseellisten hyökkäysten tukemisen Donetskin ja Luhanskin alueilla Itä-Ukrainassa.

Käytetyssä kysymyksessä sanamuoto viittaa kymmeneen tulevaan vuoteen, mutta silti vastaajat näyttävät reagoivan nopeasti tapahtuneisiin muutoksiin. Vuoden 2014 syksyllä uhkaavuuden tuntu kasvoi kaksinkertaisesti. Nyt keväällä 2022 tehdyssä tutkimuksessa lähiympäristöämme uhkaavampana pitävien osuus kasvoi taas yli 20 prosenttiyksikköä. Selkeä enemmistö tutkituista kokee nyt uhkaavuutta lähialueilla ja tämä tunne on ollut nähtävissä vuodessa 2014 lähtien juurikaan heikentymättä. Tämä tutkimustulos on jäänyt vähälle käsittelylle julkisessa keskustelussa.

MTS:n 31.5.2022 järjestämässä Nato-seminaarissa vieraileva vanhempi tutkija Pete Piirainen katsoi esityksessään, että Venäjän politiikan ja tavoitteiden merkit olivat nähtävissä jo Georgian sodan 2008 yhteydessä. Eversti evp Martti J. Kari on julkisissa esiintymisissään korostanut, että presidentti Putinin strategisessa näkemyksessä Venäjä on ollut sodassa vuodesta 2014 lähtien. Merkkejä sodasta ei kuitenkaan ole osattu tulkittu sodaksi. Vasta Venäjän omalla asevoimallaan 24.2.2022 aloittama hyökkäys Ukrainaan teki hänen tavoitteensa selviksi.

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) puolestaan on mielipidekyselyssään toukokuulta 2022 huomannut verrata turvallisuuspolitiikan tärkeyttä suhteessa toiseen tärkeänä pidettyyn ongelmaan, ilmastonmuutokseen. Käytetty kysymys kuului ”Ilmastokysymykset ovat ulkopolitiikassa jo turvallisuuspolitiikkaakin tärkeämpiä”. Eri mieltä tämän väitteen kanssa oli 55 prosenttia tämän tutkimuksen vastaajista. Kriisin läheisyys näyttää muuttavan tärkeäksi koettujen asioiden arvojärjestystäkin.

Maanpuolustusajattelun muutos kuvastuu kiinnostuksen kasvuna sotilaalliseen tai aseelliseen koulutukseen. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tarjoamaan koulutukseen hakeutuminen on kasvanut merkittävästi samoin kuin liittymisaktiivisuus maanpuolustusjärjestöihin. Kiinnostus kertausharjoituksiin on myös kasvanut.

Tutkimusten lisäksi mediassa on nähty ilmentymiä siitä, kuinka ajattelevat ne kansalaiset, jotka eivät aseellista puolustautumista kannata. Huomiota on kiinnitetty muutamaan yksityishenkilöön, jotka pyrkivät välttämään sekä aseellisen että siviilipalveluksen.

Lehtien sivuille ovat päässeet myös tiedot reservistä luopuvien täydennyspalvelukseen siirtyvien määrästä. Esillä on ollut luku kahdestatuhannesta tällaisesta henkilöstä. Reservin kokonaisuudessa tämä on häviävän pieni määrä, mutta kuvaa tiettyä mielipidevirtaa yhteiskunnassa. Puolustusvoimien kerrottua kertausharjoitusten lisäämisestä saattavat nämä reserviläiset yksinkertaisesti välttyä harjoituskäskyltä.

Aikaisempien tutkimusten mukaan joillekin kansalaisille ratkaisu mahdollisessa kriisitilanteessa on matkustaminen ulkomaille. Tähän saattaa viitata myös passijonojen nopea kasvu. Osansa on todennäköisesti koronarajoitusten päättymisellä, kuitenkin huhtikuun loppuun mennessä tänä lähes 500 000 passihakemusta on tehty.

Nato

Keskeinen kysymys juuri julkistetussa MTS:n tutkimuksessa oli kuitenkin vastaajien näkemys Natoon liittymisestä. Vastaajista 68 prosenttia ilmaisi halunsa Suomen liittymisestä Natoon. Aiemmissa tutkimuksissa vuosi vuodelta enemmistö on vastustanut Natoon liittymistä.

MTS:n tulos vahvistaa eri medioiden ja tutkimuslaitosten tekemien tutkimusten tuloksia – suomalaisten enemmistön mielipide oli nopeasti kääntynyt liittymisen puolelle. Prosenttiluvut nousivat jopa yli seitsemänkymmenen.

Mielipidetutkimusten historian valossa tulos on historiallinen. Nato-keskustelun alkaessa kiihtyä, presidentti Sauli Niinistö pohti ratkaisua ja arvioi päätöstä varten tarvittavan kansanäänestystä. Tulosten toistuessa uudelleen ja uudelleen suunnilleen samantasoisena hän kuitenkin katsoi, että riittävä tuki myönteiselle päätökselle on syntynyt. Eduskunnassa hän arvioi syntyvän kahden kolmasosan kannatus Nato-hakemukselle. Aiemmin kansallisessa päätöksenteossa mielipidetutkimukset eivät ole saaneet samanlaista roolia.

”Suomen puolesta, ei ketään vastaan”

Puolustusvoimain komentajana toiminut kenraali Jaakko Valtanen tutki Sotakorkeakoulun diplomityössään suomalaisten miesten maanpuolustustahtoa soveltaen mielipidekyselynä kerättyä aineistoa ensimmäistä kertaa puolustusvoimien historiassa. Työ katsottiin niin arkaluontoiseksi, että se määrättiin salaiseksi vuosikausiksi.

Ansioituneena tutkijana Valtanen määrättiin vuonna 1960 muodostetun Henkisen maanpuolustuksen komitean sihteeriksi. Komitean työn suosittelemalla tavalla perustettiin Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunta. Komitean mietintö julkaistiin suunnittelukunnan ensimmäisenä raporttina vuonna 1964. Raportti oli oletettavasti Valtasen koostama ja kirjoittama. Suomen puolueettomuudesta ja kansan maanpuolustustahdosta sanotaan, että ne on suunnattu ”Suomen puolesta, ei ketään vastaan”.

Tuolloin vallitsi tiukka YYA-aika ja puolueettomuudesta kirjoittaminen oli vallinneissa olosuhteissa mahdollista vain edellä mainitulla tavalla. Sanonta on yllättäen noussut esiin nyt pääministeri Sanna Marinin puheissa Nato-päätöksen yhteydessä. Tiedossa ei ole, miten sanonta on Marinin puheisiin tullut. Samansuuntaista ajattelua korostaa myös presidentti Sauli Niinistö toteamalla, että turvallisuus ei ole nollasummapeliä eikä Suomen turvallisuuden kasvaminen ole keneltäkään pois.

Näkemyksiä seminaareissa

MTS järjesti myös journalistiseminaarin 19.5.2022. Kahden tuoreen seminaarin esityksissä yhtenevää oli se, että esitelmöineet asiantuntijat näkivät muutokset sekä sisäisessä että ulkoisessa turvallisuudessa samanlaisina. Turvallisuusympäristömme on uudenlaisessa asennossa helmikuun 2022 jälkeen. Mahdollisesti uhkaavaa on hybriditoiminta, kyber- ja terrori-iskut, kriittisen infran sabotointi, disinformaatio ja muu viestintään häiritsevästi vaikuttaminen ja jopa laajamittainen maahantulo. Natoaikana nämä tulkitaan entistä enemmän sotilaallisina ilmiöinä.

Asiantuntijat ovat nostaneet esiin myös arvojen polarisaation. Se voi heijastua sosiaalisena syrjäytymisenä tai konkretisoituu vihapuheena. Nähtävissä on myös maanpuolustukseen liittyvän ajattelun jakautumista.

Globaalissa turvallisuusympäristössämme heijastuvat globaalit uhat, vapaa liikkuvuus ja verkostoituminen. Sotilaallinen uhka nähdään pitkän ajan uhkana. Tahtotila ja valmius sotilaallisen voiman käyttöön kasvaa autoritaarisissa maissa. Sodankäynnin kynnys on alentunut. Nykyisessä tilanteessa on alkanut uusi kylmä sota, ainakin Venäjän ja Naton välillä.

Kiinan ja Venäjän lisäksi länsimaat joutuvat nostamaan sotilaallisia kykyjään. Kehittyvät aseteknologiat ovat globaaleja, ulottuvampia, halvempia ja siviiliyhteiskuntaa uhkaavampia. Kehittyvänä taktiikkana nähdään sotaa alempitasoisten sodankäynnin muotojen kehittymistä.

Suomen ja Ruotsin ollessa Naton jäseniä Itämerestä tulee Naton sisämeri. Venäjän talouden kannalta pääsy Itämerelle ja sen läpi on olennaista. Itämeren puolustaminen ei onnistu ilman Naton tarjoamaa voimaa. Pietarin alue on Venäjän puolustuksessa keskeinen alue, ja toinen on Kuolan alue.

Arktisen alueensa puolustamista varten Venäjän tarvitsee pääsyn pohjoiselta Atlantilta etelään. Tämän varmistamiseksi pohjoisen Norjan merenranta-alueen hallinta voi tulla välttämättömäksi. Tämän toteuttamiseksi hyökkäys maitse Suomen läpi voi tulla Venäjälle tarpeelliseksi.

Natolla ei ole puolustussuunnitelmaa Ruotsin ja Suomen jäsenyyden varalle. Järjestön perusperiaatteisiin kuuluu yhteinen puolustussuunnittelu. Se on aloitettava jäsenyyden varmistumisen jälkeen. Natolla on yhteinen sotilaallinen komentorakenne, johon jäsenmaat osallistuvat. Suomelle se merkitsee yli sadan upseerin työskentelyä rakenteessa. Lisäksi tarvitaan henkilöstöä alempiin upseeritehtäviin sekä siviilitehtäviin.

Tilanne jatkuu

Tätä kirjoitettaessa Venäjän asevoiman hyökkäys Ukrainaan on kestänyt 100 päivää, eikä olennaista ratkaisua ole kummallekaan taistelevalle osapuolelle löytynyt. Länsimaiden aseapu Ukrainalle jatkuu mm. tehokkaina tykistöaseina. Venäjä on ongelmissa oman kalustokapasiteettinsa kanssa. Sodan ratkaisujen arvioidaan tapahtuvan tulevan kesän aikana. Mahdollisesti sota jatkuu ainakin vuoden vaihteeseen saakka.

Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden käsittely on pysähtynyt Turkin otettua sen ”pöydälle” omien intressiensä ajamisen välineenä.  Suomen turvallisuus nojautuukin tällä hetkellä kansallisen puolustuskyvyn lisäksi USA:n ja muiden maiden antamiin tukilupauksiin.

Ukrainan taistelukestävyyden keskeisenä tekijänä on asiantuntijoiden mukaan vahva maanpuolustustahto. Käytännössä se näkyy siten, että maan sisällä ja maasta pois pakenee lähinnä naisia ja lapsia. Miehet ovat valmiita taistelemaan ja tukemaan aseellista taistelua eivätkä poistu maasta.

Ulkomaille paenneiden määrä on lähes kuusi miljoonaa. Suomeen tulleiden pakolaisten määrä on lähes 28 000. Tämän pakolaisuuden luonne on kuitenkin erilainen kuin vuosien 2015-16 pakolaisaallossa. Tuolloin pakolaiset olivat pääsääntöisesti uutta elämää Euroopassa etsiviä nuoria tai nuorehkoja miehiä. Ukrainalaisilla pakolaisilla on halua palata kotimaahansa takaisin, palaajia on arvioitu olevan 2,3 miljoonaa. Pakolaisista huolehtiminen jatkuu silti Suomessakin useita vuosia.

Risto Sinkko
Majuri res, ST
r.sinkko@kolumbus.fi

***

Tausta-aineistoa

MTS:

https://www.defmin.fi/maanpuolustustiedotuksen_suunnittelukunta_mts/mielipidetutkimukset/suomalaisten_mielipiteita_ulko-_ja_turvallisuuspolitiikasta_maanpuolustuksesta_ja_turvallisuudesta_2022.12753.news#48736adf

https://www.defmin.fi/maanpuolustustiedotuksen_suunnittelukunta_mts/seminaarit/suomen_suhde_natoon_-seminaari_31.5.2022#48736adf

EVA:

https://www.eva.fi/blog/2022/05/03/suomalaiset-eivat-kaihda-aseellista-maanpuolustusta/

https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2022/05/eva-analyysi-no-109.pdf

Worldwide Independent Network (WIN) tutkimus:

https://yle.fi/uutiset/3-12453830

Presidentti Sauli Niinistö:

https://www.presidentti.fi/uutinen/presidentti-niinisto-nato-paatoksen-jalkeen-uusi-aikakausi-aukeaa-syntyy-suojattu-suomi-osana-vakaata-vahvaa-ja-vastuunsa-tuntevaa-pohjolaa/

Pääministeri Sanna Marin:

https://sdp.fi/fi/blog/sanna-marinin-puhe-sdpn-puoluevaltuustossa-14-5-2022/

Risto Sinkko: Natoon liittyminen ja sota Ukrainassa aktiivisesti keskusteltu ja mielipiteet tutkittu