Kadetti Santeri Riikonen

Vuoden pimeimmät kuukaudet ovat vihdoin jäämässä taakse. Joulun aika ja vuoden vaihtuminen tarjoavat hetken hengähdyksen syksyn opintoihin ja aherruksiin. Kuten yleensä arjessa on tapana, niin myös kadetin elämässä pienet asiat nousevat usein suureen arvoon. Oli sitten kyseessä aamun ensimmäinen kahvikupillinen kampuksella, tai nuotion hetkellinen lämmittävä loimu metsässä. Nämä pienet tärkeät hetket rikkovat monesti niin itseään toistavan ja tasaisen harmaan arjen. Arjessa meillä kaikilla on jatkuvasti saatavilla uusia tavoitteita ja unelmia.

Kadetin opinnoissa on yksi selkeä määränpää, jota kohti tavoitella. Se on valmistuminen kolmen vuoden kuluttua siitä hetkestä, kun astelee ensimmäisen kerran Kadettikoulun ovista. Määränpää ei kuitenkaan ole aina tärkein, vaan se mitä matkalla siihen voi saavuttaa. Oman puolentoistavuoden matkani aikana mukaan on tarttunut jo useita unohtumattomia kokemuksia ja ystäviä.

Vuoden vaihtuminen kuvastaa monille uuden sivun kääntämistä ja uusien tavoitteiden asettamista elämässä. Meille kadeteille uusi vuosi tarjoaa jälleen uuden mahdollisuuden oppia lisää opinahjomme tarjoamien haasteiden ja koulutuksen myötä.  Näitä haasteita kohti on hyvä ponnistaa suoraan vuoden tärkeimmästä harjoituksesta Vuosangassa. Kyseinen harjoitus ei ainoastaan haasta kadettia oppimaan ja kehittymään, vaan mahdollistaa ennen kaikkea astumisen pois omilta mukavuusalueilta.

Vuosangan harjoitukseen kuuluu vahvasti talvisten olosuhteiden hallinta, sekä toimiminen joukossa ja sen johtajana. Harjoitusta vapaasti kuvaten voinkin sen kertoa olevan hetkellinen testi siihen, kuinka sotilaan on toimittava ajoittain haastavissa maastoissa ja olosuhteissa. Vuosangan harjoituksen osalta näihin voidaan lukea loputon metsämaasto, luihin pureutuva kylmyys ja ajoittain upottava lumikerros.

Edellä mainittu harjoitus on allekirjoittaneen toimesta jo kerran koettu. Harjoitus oli kokonaisuudessaan unohtumaton matka, jossa sotilassukset, kylmyys ja lumi tulivat hyvinkin tutuiksi. Harjoituksen lopulla kävely tuotti hetkellisesti jopa vaikeuksia, sillä sukset olivat lähes kasvaneet saappaisiin kiinni.  Harjoitus oli kuitenkin kokonaisuudessaan onnistunut ja ikimuistoinen. Näihin kokemuksiin voidaan laskea iltanuotiolla jaetut tarinat kadettien hernekeitolla kuorrutettujen kiväärien, uuvuttavien ahkioiden ja onnistuneiden harjoituspäivien myötä.

Viime vuoden Vuosangan harjoitus oli vielä vahvasti ensimmäisen vuoden kadettina suorittavana portaana toimimista ja vähemmän itse johtamista. Siksi edessä häämöttävä toinen vuosi on odotuksia täynnä. Odotuksia siitä kuinka entistä suurempi vastuu ja odotukset, sekä toiminnan vapaampi suunnittelu mahdollistavat uudenlaisen lähtökulman harjoitukseen.

Kun ajattelee yliopistossa opiskelua, niin harvalle tulee mieleen haasteet ja mahdollisuudet mitä kadettikoulu voi opiskelijalleen tarjota. Kadettikoulun harjoitukset mahdollistavat suksilla hiihtämisen avantoon hyytävässä pakkasessa, useiden päivien uuvuttavat marssit kaatosateessa ja monen viikon ampumaharjoitukset paahtavassa helteessä. Nämä harjoitukset ovat kuitenkin vain pieni osa sitä koulutusta mitä kadetti pääsee kokemaan kolmen vuoden taipaleellaan.

Juuri harjoitukset ovat mielestäni opintojen unohtumattomin osa, josta muissa opinahjoissa ei voida edes haaveilla. Harjoitukset kun tarjoavat ne kurjimmat ja parhaimmat hetket usein samassa paketissa. Kokemuksista tekee entistä hienompia se, että ne pääsee elämään lukuisien kadettitovereiden kanssa. Kukapa ei haluaisi viettää aikaa ja samalla opiskella ystäviensä kanssa. Loistavaa kadettihenkeä ei tarvitsekaan siis pitää vain taruna, sillä se on täysin totta.

Sanotaan että ihminen elää kokemuksista. On lähes vaikea löytää sanoja kuvailemaan se mitä kadettina on jo näin opintojen puolenvälin rajapyykin kohdalla päässyt kokemaan. Uusi päivä yllättää ja haastaa aina kadettina, eivätkä päivät juurikaan toista itseään. Kadettikoulussa on oltava nöyrä, muttei voi nöyristellä. Samalla on oltava ylpeä mitä voi saavuttaa, muttei saa ylpistyä. Ja kun nämä periaatteet pyrkii pitämään mielessä, niin voi halutessaan yrittää astua kadetin maihareihin. Onhan nyt uusi vuosi ja keväällä on jälleen mahdollisuus hakea tälle uskomattomalle matkalle.

***

Kirjoittaja opiskelee 107. kadettikurssilla.
Kuvat kirjoittajan.