Koronan kestävä kadetti

”There is nothing quite like a crisis to test your leadership. // What makes leading your organizations so hard? Like being in a war, crises test you to your limits because the outcome is rarely predictable. You not only have to use all your wisdom to guide your organization through it, you must dig deep inside yourself to find the courage to keep going forward.” – Bill George (2009)

Koronakriisi on koetellut yli vuodenpäivät koko maailmaa ja suomalaista yhteiskuntaa sekä sen kriisinsieto- ja johtamiskykyä aina yksilötasosta ylimpiin valtiollisiin toimijoihin asti.

Upseerien katkeamaton ketju

Vallitsevasta tilanteesta huolimatta upseerien katkeamattoman ketjun eheydestä on täytynyt pitää huolta. Koronatilanteen alati muuttuessa Maanpuolustuskorkeakoulun opettajat ovat joutuneet muokkaamaan opetusta ja sen toteutusta jatkuvasti sen mukaan, onko turvallista ja tavoitteiden kannalta välttämätöntä olla lähiopetuksessa vai onnistuuko samojen opintojen tai niiden osien suorittaminen kotoa käsin.

Kadettien monipuolisten opintojen suunnittelu ja toimeenpaneminen on varmasti haastavaa normaalioloissa, joten voin vain arvailla, mitä se on ollut tänä poikkeusaikana.

Jatkuvat muutokset ovat kuormittaneet myös kadetteja. Koska opetusohjelmaan ei sisälly ennustamisen alkeita, muuttuviin tilanteisiin varautuminen on ollut miltei mahdotonta. On ollut kuitenkin ilo huomata, että lyhyelläkin varoitusajalla opettajat saavat aikaan laadukasta opetusta.

Kokemuksia korona-ajan opinnoista

Esimerkiksi keväällä 2020 järjestelmätekniikan opintojakso toteutettiin kokonaan etänä. Tavalliset luentodiat oli korvattu diaesityksillä, joihin opettaja oli lisännyt tekemänsä ääniraidan.

Lähiopetusta vaativat opinnot suoritettiin vastaavasti siten, että vain yksittäinen osasto oli Santahaminassa kerrallaan noin viikon. Tällöin käytännön näyttöjä, luentoja ja koulutuksia pidettiin pitkälle iltaan saakka. Päivät venyivät pitkiksi, mutta toiminta oli turvallista, ja asetetut opetustavoitteet saavutettiin.

Käytännön opintojen painoarvo on kuitenkin kadeteille merkittävä, koska sodankäyntiä ei voi opiskella pelkkänä teoriana tai itsenäisesti kirjoista ja PVMoodle -työtiloista.

Kadettiveljien ja -siskojen tuki

Vaikka upseerin uran lähtöruudussa olevat kadetit ovat pystyneet tasapainoilemaan lähi- ja etäopetuksen välillä hyvin, näkyvät poikkeuksellisten järjestelyiden vaikutukset selvästi.

Moni kadetti kantaa huolta sekä omasta että kurssikavereidensa terveydestä, mutta myös läheistensä hyvinvoinnista. Eritoten huoli on pitkämatkalaisista, jotka matkustavat parhaimmillaan joka viikonloppu eri puolille Suomea julkisilla liikennevälineillä. Lisäksi henkistä painetta ja stressiä aiheuttaa pelko valmistumisen viivästymisestä, mikäli kaikkia vaadittuja opintojaksoja, näyttöjä ja lisenssejä ei saada suoritettua vaaditussa ajassa.

Merkittävin vaikutus on kuitenkin kurssikavereiden tuella, tai tässä tapauksessa lähiopintojen puuttuessa kurssikavereiden tuen puutteella. Ajoittain rankoissakin opinnoissa kadettiveljien ja -siskojen tuki korostuu, ja se on tärkeässä asemassa myös kurssihengen muodostumisessa. Kyse ei ole vain yhdessä vietetystä vapaa-ajasta vaan käytännön tuesta opinnoissa.

Päivittäinen opiskelu ei välttämättä takaa oppimista, koska on huomattavasti haastavampaa opetella uudet aiheet yksin oman koulupöydän ääressä neljän seinän sisällä kuin opettajien ja kurssikaverien tukemana koululla. On karu fakta, että opintomenestys ja keskiarvot määrittävät edelleen paremmuusjonon aselaji- ja palveluspaikkavalinnoissa, joten myös itsenäisessä opiskelussa ja oppimisessa on onnistuttava, mikäli halajaa olla paremmuusjonon kärkipäässä.

Katse tulevaisuuteen

Pitkittyneiden poikkeusolojen jälkeen jokainen toivoo varmasti maailman tilanteen rauhoittumista ja mahdollisimman nopeaa paluuta vanhaan normaaliin. Kaikesta hampaiden kiristelystä huolimatta koronasta on voitu oppia jotakin. Korona-aika on toiminut varsinaisena tulikokeena kadeteille siitä, kuinka johtaa itseään ja muita kriisin aikana.

Jokainen on saanut kokea, mihin omat ja organisaation resurssit riittävät poikkeusoloissa ja mitä osa-alueita tulisi vielä kehittää pärjätäkseen entistä paremmin vastaavissa tilanteissa. Voisikin todeta, että koronakriisi on todiste siitä, että pystymme toimimaan poikkeusoloissa. Yhtä lailla se on todiste yksilön ja yhteisön resilienssistä, kyvystä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin, mutta myös kyvystä varautua odottamattomaan.

Myös tähän mennessä opiskeltuja johtamisen opintoja voi katsoa uudesta näkökulmasta. Johtamisen opinnoissa käsitellyt aiheet eivät ole olleet tuulesta temmattuja, vaan samat asiat korostuvat myös kriisin aikana käytännössä. Sujuvan toiminnan avainasemassa ovat olleet toimeenpanokyky, ennakointi sekä selkeä viestintä, mutta keskeinen on ollut myös Bill Georgen mainitsema kyky johtaa itseään, vaikkei tulevasta ole mitään varmuutta tai tietoa.

Jää nähtäväksi, kuinka kauan taistelu koronaa vastaan vielä kestää ja millaiset lopulliset vaikutukset sillä on niin maailmanlaajuisesti kuin Maanpuolustuskorkeakouluunkin. Ehkä osa itsenäisestä etäopiskelusta on tullut jäädäkseen myös koronan jälkeisenä aikana. Todistetusti kadetit ovat kykeneväisiä itsenäiseen opiskeluun­­­­ – huolestuisin jos näin ei olisi. Toistaiseksi on kuitenkin mentävä rohkeasti eteenpäin ja katsottava, mitä – toivottavasti valoisampi – tulevaisuus tuo tullessaan.

Kadetti Katri Moilanen opiskelee Maanpuolustuskorkeakoulussa 106. Kadettikurssilla.

Yksilön vapaus ja vastuu korostuvat

Kymmenes sotatieteiden maisterikurssi aloitti opintonsa tarkistetulla opetussuunnitelmalla syksyllä 2020. Samalla kun kurssilla opiskeltiin valmiuslain käyttöönoton perusteita, viranomaisten vastuita ja valtuuksia sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta, ympäröivässä yhteiskunnassa julistettiin poikkeusolot ja valmiuslain pykäliä otettiin käyttöön hyvin erilaisen kiristyvän tilanteen, koronapandemian, vuoksi.

Yhteiskunnassa vallitsevat poikkeusolot ovat näkyneet maisterien opetuksessa äkillisesti lisääntyneenä monimuoto-opetuksena ja paikallaolon vähenemisenä.

Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoille on tyypillistä kiinteä kurssin sisäinen, kurssien välien ja puolustushaararajat ylittävä yhteisöllisyys. Tämän yhteisöllisyyden kehittyminen on jossain määrin kärsinyt vallitsevista olosuhteista.

Yhteisöllisyyden muodostuminen

Opiskelijoiden yhteisöllisyyden muodostuminen alkaa kadettikurssin aikana oman kadettikurssin sisällä. Se rakentuu yhteiselle arvopohjalle, perinteille, tavoitteille ja jaetuille kokemuksille. Maanpuolustuskorkeakoulun opinnot ja upseerikasvatus tukevat ryhmäkoheesion muodostumista, mutta todellinen yhteisöllisyys syntyy opinnoille varatun ajan ulkopuolella.

Kurssien välistä yhteisöllisyyttä rakennetaan perinteiden ja tapahtumien kautta, mutta kaikkein merkittävin tekijä yhteisöllisyyden rakentumiselle on yhteismajoitus. Maanpuolustuskorkeakoulun luonne sisäoppilaitoksena luo erinomaisen ympäristön yhteisöllisyyden rakentumiselle.

Kampuksella opiskelijat ystävystyvät, keskustelevat, urheilevat ja rentoutuvat yhdessä toiminnan ylittäessä kurssirajat. Kursseilla epävirallisissa yhteyksissä tapahtuva verkostoituminen on luonteeltaan käsketyssä palveluksessa tapahtuvasta verkostoitumisesta poikkeavaa. Tätä verkostoitumista ei kuitenkaan samalla tavalla tapahdu, mikäli opiskelijat eivät ole kampuksella.

Yksilön vapaus ja vastuu korostuvat

Koronapandemia on ajanut yhteiskunnan äkillisesti etätyöskentelyyn. Sama kehitys on koskenut myös Puolustusvoimia ja Maanpuolustuskorkeakoulun opintoja. Toimintaa on kehitetty kuluneiden vuosien aikana monimuotoisemmaksi, mutta koronapandemia on saanut aikaan etäopintojen kehitysloikan.

Opiskelijoiden palautteet ovat linjassa yleisesti yhteiskunnassa tehtyjen kyselyjen kanssa – etätyöskentelyn ja työnkuvan jouston lisääntyminen koetaan yleisen elämänhallinnan kannalta positiivisena asiana.

Koronan aiheuttama monimuoto-opetuksen vyöry näkyy myönteisesti oman ajankäytön suunnittelun vapautena, vaikka Maanpuolustuskorkeakoulun opinnot ovatkin hyvin ohjattuja ja verkon ylitse toteutettavat luennot ovat kertaluontoisia live-tilaisuuksia. Monimuoto-opetus on kuitenkin lisännyt tunnetta akateemisesta vapaudesta. Etäopetus ei kuitenkaan sovellu kaikenlaisten asioiden oppimiseen, ja se vaatii opiskelijalta huomattavasti lähiopetusta suurempaa itseohjautuvuutta, kun yhteisön tuki jää etäisemmäksi.

Lähiopetus yhteisöllisyyden rakentajana

Etäopetus ei ole luonteeltaan yhtä aktivoivaa kuin yhteen paikkaan ja tilaan kokoontuminen. Vaikka paikan päällä tapahtuva opiskelu vaatii vaivansa, se aktivoi ihmisiä asian äärelle etäopiskelua enemmän. Tämä ei pidä paikkaansa pelkästään siksi, että keskustelun kehittymisen kynnys kasvotusten on kasvotonta, pelkästään ääneen perustuvaa verkkoluennointia stimuloivampi ympäristö.

Lähiopetuksessa tilaisuutta jaksottavat tauot eivät vie osallistujia erilleen, kun taas verkko-opetuksesta poistuttaessa jokainen palaa takaisin omaan arkeensa. Lähiopetuksen kaltaista niin kutsuttua kahvipöytäkeskustelua ei pääse etäopetuksessa syntymään.

Koronapandemian aikana on myös korostunut ihmisten sosiaalisuuden tarve. Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoiden jaksaminen muihin korkeakouluopiskelijoihin nähden on ollut paremmalla tasolla.

Saadun palautteen perusteella tämä on pitkälti johtunut mahdollistetusta lähiopetuksesta. Tutkimustulokset puhuvat selkeää kieltä rakentuvan ja ylläpidettävän yhteisöllisyyden puolesta. Yhteisö on se, joka auttaa yksilöä jaksamaan sekä normaali- että poikkeusoloissa.

Kriisistä palautuminen ja uudet normaaliolot

Sotatieteiden maisterikurssin opetussuunnitelma seuraa punaista lankaa, joka alkaa normaalioloista. Kuvatun tilannekehityksen kautta opintomme kietoutuvat yhteiskuntaa uhkaavaan maanpuolustukselliseen kriisiin. Opiskelemme yhteiskunnan siirtymistä poikkeusoloihin ja maanpuolustuksellisen kriisin eskaloitumiseen vastaamista. Kriisiin vastaaminen oikein toimenpitein johtaa lopulta siitä palautumiseen ja tilanteen normalisoitumiseen.

Maanpuolustuskorkeakoulun opetus on kokenut suuren muutoksen koronapandemian aikana. Enimmäkseen lähiopetukseksi suunnitellut opintojaksot on jouduttu muokkaamaan lyhyessä ajassa verkkoalustoilla toteutettaviksi. Ääripäästä toiseen siirtyminen on vaatinut jaksamista etenkin koulun henkilökunnalta, mutta myös opiskelijoilta. Kuten muuallakin yhteiskunnassa, muuttuva pandemiatilanne on luonut epätietoisuutta ja hankaloittanut suunnittelua.

Toistaiseksi voimme koputtaa puuta, olemme selvinneet koronakriisistä hyvin. Tärkeää kriisistä palautumisen aikana, ja sen jälkeen, on ottaa saadut opit talteen. Kriisin aikana tehdyt toimenpiteet luovat uusia toimintatapoja.

Uusista toimintatavoista meidän pitää tilanteen normalisoituessa tunnistaa parhaat ja viedä ne mukanamme uusiin normaalioloihin. Isoissa muutoksissa, tehtiin ne sitten pakosta tai tahdosta, huomataan, että vanhassa ja uudessa on hyvää. Paras ratkaisu löytyy vaihtoehtoja yhdistelemällä.

Yliluutnantti Tuomas Lilja opiskelee Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden maisterikurssilla 10.