Tiedustelulainsäädäntö toimii

ST Risto Sinkko

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan järjesti 15.12.20 Ostrobotnian Juhlasalissa Helsingissä ulko- ja turvallisuuspoliittisen Journalistiseminaarin, joka toteutettiin suoratoistolla. Seminaarissa alustivat tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Toveri, suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari  sekä puolustusministeri Antti Kaikkonen.

En referoi tässä artikkelissasi laajemmin seminaarin sisältöä, vaan keskityn muutamaan kommenttiin, jotka koskevat tiedustelulainsäädäntöä. Suomen tiedustelulainsäädäntö koostuu säädöksistä, jotka koskevat suomalaisten turvallisuusviranomaisten harjoittamaa tiedustelutoimintaa, jonka tarkoituksena on torjua suomalaisiin kohdistuvia uhkia Suomessa sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ulkomailla.

Sotilas- ja siviilitiedustelulainsäädännön uudistaminen kesti noin kuusi vuotta ja  lait tulivat voimaan noin puolitoista vuotta sitten. Seminaarissa puhuneet asiantuntijat olivat kuin yhdestä suusta sitä mieltä, että lait toimivat hyvin.

Kansa ymmärtää tiedustelun tarpeen

Maaliskuussa 2018 olin mukana tekemässä mielipidekyselyä kansalaisille kyberturvallisuudesta ja tiedustelusta. Aihe oli esillä Turvallisuus hybridiympäristössä -seminaarissa, jonka järjestäjinä olivat Kadettikunta, Suomen Sotatieteellinen Seura, Maanpuolustuskorkeakoulu sekä Aalto-yliopisto. Tutkimuksen tietojenkeruun teki TNS Kantar Gallup-kanavalla.

Tutkimuksen mukaan kansalaisten enemmistö oli sekä siviili- että sotilastiedustelun lisäämisen kannalla. Asian pitkä valmisteluaika kuvaa toki sitä, että asia ei ollut poliittisesti helppo. Vastaajista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että ”Eduskunnan on säädettävä uudet tiedustelulait nopeasti”. ”Sotilaallisen tiedustelun toimintamahdollisuuksia pitää parantaa” -väitettä kannatti 65 % vastaajista. 58 prosenttia vastaajista antoi tukensa väitteelle ”Viranomaisten toimintavaltuuksia pitää lisätä maassa asuvien tai oleskelevien siviilien tiedustelussa”.

Myönteisimmin lakien nopeaan säätämiseen suhtautuivat silloisten hallituspuolueiden kannattajat (Kokoomus 74 % ja Keskustapuolue 83 %). Samalla kannalla olivat Perussuomalaisten kannattajat (70 %). Vihreiden ja SDP:n kannattajista yli puolet oli lakien kannalla. Vasemmistoliiton kannattajista 62 % vastusti nopeaa säätämistä. Yksi huomio tuloksissa oli, että vastaajan henkilökohtainen kokemus nettihuijausyrityksistä lisäsi positiivista suhtautumista.

Tiedustelua valvotaan

Viime vuonna hyväksytyissä laeissa on säädetty laajasti tiedustelun valvonnan toimenpiteistä. Tiedustelutoiminnan valvonnasta säädetään omassa laissaan ja lisäksi eduskunnan työjärjestyksessä. Valtiollisen toimijan tiedustelun seuraamisessa tarvitaan tuomioistuimen päätös. Seminaarissa puhunut tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Toveri mainitsi esityksessään, että tämä yksityiskohta toimii hyvin.

Eduskunnassa toimintaa valvoo tiedusteluvalvontavaliokunta sekä eduskunnan oikeusasiamies. Tiedusteluvalvontavaltuutettu on jo kertaalleen antanut raporttinsa toiminnasta. Sotilastiedustelua valvovat myös puolustusministeriö sekä pääesikunnan päällikkö apunaan pääesikunnan oikeudellinen osasto.

Lakimuutos on mahdollistanut suomalaisen tiedustelujärjestelmän siirtymisen länsimaiselle tasolle ja myös länsimaisiin toimintatapoihin. Sekä sotilas- että siviilitiedustelussa rakennetaan uutta toimintakulttuuria ja se työ kestää. Sekä toiminnallisia että henkilöresursseja rakennetaan maltillisesti toimintaperiaatteena laatu edellä.

Kyberpuolustus

Sekä siviili- että sotilastiedustelun keskeisenä tehtävänä on valtakunnan johdon ja keskeisten toimijoiden päätöksenteon tukeminen. Lainsäädännön muutos on mahdollistanut tiedustelun katseen suuntaamisen aikaisempaa strategisemmalle tasolle. Tavoitteena on tiedustelutiedon entistä parempi hyödyntäminen toiminnan ohjauksessa.

Seminaarin esitysten mukaan kyberpuolustuksen tarve sekä tiedustelulta suojautumisen tarve on kohonnut kylmän sodan tasolle. Lainsäädäntömuutos tuli siis todella tarpeeseen eikä Suomen enää tarvinnut olla riippuvainen kumppanimaiden hyväntahtoisesta avusta kyberhyökkäysten torjunnassa. Yksi tiedustelun nousun ja lisääntymisen ajankohta oli vuosi 2014, jolloin Venäjä toteutti toimenpiteitään Ukrainassa ja Krimillä.

Tiedustelun toiminnan tila ja tilanne ei kuitenkaan ole valmis. Kenraalimajuri Toveri mainitsi esityksessään, että kyberpuolustuksessa puolustusvoimilla on kykyä havaita vihamielistä toimintaa kotimaisessa verkossa. Lainsäädäntö ei kuitenkaan anna mahdollisuutta siihen, että puolustusvoimat olisi koko maan kyberpuolustaja. Puolustusvoimat suojaa oman verkkonsa. Tarvitaan kyberturvallisuusstrategia, joka antaisi toimivaltuudet ja resurssit siviilipuolenkin puolustamiseen kyberhyökkäyksiltä.

Risto Sinkko
Majuri res, ST, Senior Analyst Insight360 Oy

***

Taustatietoa

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan journalistiseminaari 15.12.2020 (linkki)

Laki sotilastiedustelusta.

Valtioneuvosto asetus siviilitiedustelusta (linkki).

Risto Sinkko: Velvollisuus on velvollisuus eikä pakko – kommentti asevelvollisuudesta ja maanpuolustustahdosta

Risto Sinkko: MTS:n seminaari Seinäjoella ilmensi suomalaista kokonaisturvallisuuden ajattelua ja luottamusta Nato-jäsenyyteen