Sini Rantakari

Jokainen kaipaa rakkautta. Rakkautta on yritetty määritellä tuhansia vuosia. Määritelmät ovat muuttuneet aikakausien vaihtuessa, mutta halu sanoittaa ja ymmärtää rakkauden olemusta ei ole vaimentunut. Elääkö rakkaus omaa elämäänsä, kunnes kuolee? Vai voiko sitä pitää hengissä, ruokkia? Miten?

Katson ikkunasta, kuinka mieheni pesee ja imuroi autoa. Olisimme voineet viettää aikaa yhdessäkin, mutta ennen kuin ehdin kissaa sanoa, hän oli jo kantanut pihalle painepesurin ja muut välineet. Hän selvästi mieluummin pesee autoa. En huomannut, että se olisi ollut edes likainen.

Gary Chapman on kirjoittanut rakkauden kielistä. Jokaisella ihmisellä on henkilökohtainen rakkauden kieli, joka on hänelle ominainen rakkauden vastaanottamisen kanava. Yleensä ihminen osoittaa rakkautta myös muille omalla rakkauden kielellään, eli tavalla, jolla hän itse toivoisi tulevansa rakastetuksi.

Perheen taloudellista varmuutta arvostava mies saattaa käyttää paljon aikaa varmistaakseen rakkaimmalleen turvallisen ja mukavan elintason. Samaan aikaan nainen voi kokea yksinäisyyttä, koska kokee miehen arvostavan työtä enemmän kuin häntä. Keskinäisen ymmärryksen myötä voidaan välttää yksinäisyyttä ja väärinymmärryksiä ruokkiva kehä ja etsiä tarpeiden tasapainoa yhdessä.

Kuva Kristina Litvjak – Unsplash

Jos toinen rakentaa läheisyyttä sanojen ja toinen kosketuksen kautta, erilaisuuden kanssa on helpompi olla, kun sen tiedostaa. Vaikka ei olisi tottunut puhumaan, sitä voi opetella ja siitä voi tulla luontevaa. Koskettamista on niin monenlaista, että avoimin mielin yhdessä kokeilemalla löytyy molemmille miellyttäviä tapoja olla fyysisesti lähekkäin.

Nainen, jonka rakkauden kieli on lahjat, voi käyttää paljon aikaa ja rahaa kumppaninsa lahjoihin. Pettymys puolison kyvyttömyyteen toimia samoin voi olla valtava. Yhtä aikaa voi tuntua mahdottomalta opettaa kumppaniaan ostamaan lahjoja. Ikään kuin rakkauden taika katoaisi sen myötä. Suurempaa taikaa kuin ajatusten lukemisen odottaminen on yhä syvempi toisiinsa ja toisen toiveisiin tutustuminen.

Nämä asiat eivät tietenkään ole sukupuolisidonnaisia eivätkä mustavalkoisia. Chapmanin mukaan rakkauden kieliä ovat yhteinen aika, rohkaisun sanat, rakkauden lahjat, palveleva mieli ja fyysinen kosketus, mutta oman rakkauden kielen, murteen tai kieliryhmän tietää jokainen parhaiten itse. Läheisyyden rakentamista on siitä kertominen kumppanille.

Parisuhteeseen panostamiseen ei tarvita järeitä aseita – pienilläkin arjen teoilla ja sanoilla on kauaskantoiset vaikutuksensa. Puolison omalla rakkauden kielellä rakastaminen on kuin laittaisi valuuttaa hänen rakkaustililleen. Rakkaustilin saldo vaikuttaa siihen, millaisen kumppanin kanssa elät. Plussan puolella oleva rakkaussaldo vaikuttaa käyttäytymiseen myönteisesti.

Tiedän, että mieheni pesee autoani rakkaudella minulle. Hän toivoo minulle kaikkea hyvää, puhdasta autoa myöten. Minä käyn kesken autonpesun varmistamassa, että käymmehän tänään vielä kävelyllä metsässä. Että saan myös kaipaamaani yhteistä aikaa hänen kanssaan. Odotellessani valmistelen illan ruokaa, josta hän pitää.

***

Sini Rantakari on upseerin vaimo ja neljän lapsen äiti. Hän tekee työkseen psykoterapiaa pääosin parisuhdekysymyksissä. Kysymyksiä, kommentteja ja näkemyksiä yms. Sinille voi lähettää osoitteeseen puolison.aani(at)mailbox.org.