Covid19-viruksen aiheuttamasta pandemiasta ja sen vaikutuksista on jo ehditty kirjoittaa raportteja. Suomessa eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on antanut koostaa raportiksi saamansa asiantuntijalausunnot ja vastaukset esittämiinsä kysymyksiin. Ruotsissa puolustusvoimien tutkimuslaitos FOI (Totalförsvarets forskningsinstitut) on julkaissut artikkelisarjan pandemiasta. FOI järjesti yhdessä Folk och Försvar -kansalaisjärjestön kanssa Perspektiv på pandemin -seminaarin.

Tästä vuosisadan laajimmasta ja pahimmasta pandemiasta kirjoitetaan arvatenkin tutkimuksia ja raportteja vuosikausia eteenpäin. Tätä kirjoitettaessa uumoillaan pandemian tartuntojen toista aaltoa, joten paljon voi vielä tapahtua. Nyt käsillä olevat kaksi raporttia ovat vasta pintaraapaisuja pandemian dokumentoinnin historiassa ja kirjoitettu aivan alkuvaiheessa.

Yhteistä kummassakin raportissa on ajattelun suuntautuminen tulevaisuuteen ja asioiden opiksi ottamiseen. Ruotsalaisen raportin painopiste on kokonaismaanpuolustuksen parantamisessa. Yhteisiä huolenaiheita ovat kriisijohtaminen, huoltovarmuuden ongelmat, kyberturvallisuus ja valtapolitiikka maailmalla.  Eroavaisuuksiakin toki on ja yllättäen havaitsin ajattelutapojen selkeä eroavaisuutta. Tällaisia artikkeliraportteja on turhaa yrittääkään referoida tarkkaan tässä. Nostan esille mielenkiintoisia näkökulmia.

Kriisijohtamisesta hallinnon kannalla

Ensimmäisiä kriisijohtamisen ongelmia hallituksen ja hallinnon piirissä havainnut ja niistä kertonut oli Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hänen 23.3.2020 lähettämänsä ”nyrkki”-kommentti tuli julkisuuteen muutaman päivän kuluttua. Niinistö ehdotti hallitukselle tehtävien päätösten parempaa etukäteisvalmistelua. Viranomaisten toimien koordinoinnissa oli ongelmia, esimerkkinä vaikkapa Helsinki-Vantaan lentoasemalla havaittu epäselvyys ulkomailta tulleiden matkustajien vastaanotossa pandemian alkuvaiheessa.

Raportissa kuvataan, että hallinnon rakenteet ovat jäykät ja siiloutuneet. Myös säädösvalmistelu on ministeriökeskeistä ja siiloutunutta. Raportin mukaan presidentin lisäksi eduskunnan puhemies ja oikeuskansleri ovat omissa kommentoinneissa muun lisäksi kiinnittäneet huomiota siiloutumiseen. Näihin havaintoihin päätyneet kirjoittajat viittaavat lähteisiin, jotka on kirjoitettu jo ennen koronakriisiä.

Ruotsalaisessa raportissa lähdetään siitä, että arkipäivässä kun kriisiä ei ole, kriisinhallintajärjestelmä on levossa. Eri toimijat hoitavat tavallisia toimiaan omalla sektorillaan tai alueellaan. Rajat eri toimijoiden välillä ovat selvät eikä konflikteja esiinny. Vasta kriisissä yhteistoimintaa tarvittaessa ilmenevät vastuualueiden epäselvyydet.

Ruotsalaisten ehdotus ratkaisuksi on sekä organisaatioiden sisäisen että organisaatioiden välisen oppimisen lisääminen keinona mm. organisaatioiden yhteisharjoitusten lisääminen. Tavallaan tähän samaan on viitattu meilläkin kriisin hoidon ja siihen liittyvän tiedottamisen arvioinneissa viittaamalla siihen, että joissakin harjoituksissa saatuja oppeja ei sittenkään osattu tai muistettu soveltaa.

Hankintojen ekonomia ja turvallisuus

Ruotsalaisessa raportissa selvitetään maan huoltovarmuuden ja varmuusvarastoinnin historiaa ensimmäisestä maailmansodasta lähtien. Pitkään käytössä ollut järjestelmä kuitenkin purettiin kylmän sodan päätyttyä ja Ruotsin liityttyä Euroopan unioniin. Oman varastoinnin asemesta huoltovarmuuden piti perustua EU:n sisämarkkinoihin. Varastoitiin enää öljytuotteita ja joitakin erityistuotteita, esimerkiksi rokotteita.

Meillä Suomessa Pandemian tullessa osoittautui, että huomattavaa puutetta oli sairaanhoidon suojavarusteista ja myös joistakin lääkkeistä. Kansainväliseen hankintaan tuli esteeksi maailmanlaajuinen kilpailu ja jopa Kiinan ja USA:n suhteiden kiristyminen. Myös eläinten proteiinirehuista nähtiin puutteita. Huoli joidenkin tuotteiden puutteista vaikutti pandemian hoitoon ja käsittelyyn.

Eduskunnan raportti ei sisällä mitään tilastotietoja siitä, mitä ja kuinka paljon sairaanhoidossa tarvittavia tuotteita puuttui. Tällainen selvitys odottaa vielä tekijäänsä. Huoltovarmuusjärjestelmämme on ollut laajempi kuin Ruotsissa, silti osa siitä oli rakennettu ulkomaisten toimitusketjujen varaan. Taloudellisen tehokkuuden tavoitteleminen ei tuottanut toivottua huoltovarmuuden tasoa.

Huonosti tilastoitu meillä Suomessa on myös epidemian alussa maaliskuussa ilmennyt noin kaksiviikkoinen ruoka- ja hygieniatarvikkeiden hamstraus. Tietoja on tihkunut lähinnä kauppiaiden mediakommenteista. Samaan aikaan ilmeni myös kuume- ja muiden lääkkeiden hamstrausta. Siitä tiedot tulivat julki vasta lääkeyhtiöiden neljännesvuositulosten kertomisen yhteydessä.

Kyberturvallisuus

Pandemian vaikutuksia ja tilanteen hoitamista ei voi tarkastella ilman kyberturvallisuuden arviointia. Kummankin maan asiantuntijat ovat samoilla linjoilla. Ruotsalaisessa raportissa arvellaan, että pandemian aiheuttama huolestuneisuus tai levottomuus kansalaisissa (oro) on antanut huijareille mahdollisuuden hyödyntää tilannetta. Raportissa käytetyt ilmaisut ovat mielestäni jyrkempiä ja voimakkaampia kuin suomalaisten asiantuntijoiden teksteissä. Kirjoitetaan ”vihamielisistä vastustajista” (antagonistisk motståndare) ja kyberhyökkäyksistä.

Ruotsalaisten kirjoittajien mukaan yksityishenkilöihin kohdistuneet huijausyritykset koronatiedottamisen varjolla ovat lisääntyneet pandemian aikana koko maailmassa. Määrällisiä tietoja Ruotsista ei kuitenkaan esitetä. Huijausten lisääntyminen on toki mahdollista ja todennäköistä, mutta huijarit ovat myös saattaneet muuttaa huijaustensa sisältömaailmaa ja korvanneet niillä aikaisempia yrityksiä.

Yksi korjausehdotus tilanteeseen on kyberhygienia, jota suositellaan sairaanhoidon henkilöstölle tavanomaisen hygienian lisäksi. Tavoitteena on suojata terveydenhuollon kriittiset rakenteet kyberhyökkäyksiltä. Kokonaisuutena raportista välittyy kuva, että Ruotsissa ollaan huolestuneempia kyberhyökkäyksistä kuin Suomessa.

Eduskunnan raportissa todetaan pandemian aikaisen yhteiskunnan toiminnoissa tapahtuneen digiloikan antavan uusia mahdollisuuksia kyberrikollisuudelle. Näkemys rikosten maailmanlaajuisesta lisääntymisestä on samansuuntainen ruotsalaisten kanssa. Taustalla saattaakin olla se, että asiantuntijat käyttävät lähteinään samoja kansainvälisiä tietoja. Suomestakaan huijausyritysten ja muiden kyberrikosten lisääntymisestä ei tarjota määrällisiä tietoja tai vertailuja pandemiaa edeltäneeseen aikaan.

Suurvaltasuhteet ja maailmantalous

Kummassakin raportissa Kiina on keskeisessä asemassa tarkasteltaessa pandemian globaalia vaikutusta sekä suurvaltojen taloudellisia ja muita suhteita. Ruotsilla on omat syynsä käsitellä Kiinaa kriittisemmin kuin mihin suomalaiset kirjoittajat ryhtyvät. Näkemykset ovat silti samansuuntaiset, suurvaltojen suhteissa ei tasapainoa ole saavutettu. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota on syntynyt ennen pandemia ja viruksen leviämisestä saatiin uusi lyömäase kiistaan. Maiden suhteiden kiristyminen jatkuu edelleen.

Ruotsalaisessa raportissa arvioidaan, että lyhyellä aikavälillä Kiina on pärjännyt pandemian hoidossa paremmin kuin useimmat länsimaat, mistä voi olla sekä taloudellisia että poliittisia etuja. Kiinan järjestelmän arvioidaan olevan vahvempi sekä oman väestön että ulkomaailman kannalta kuin läntiset demokratiat.

FOI:n raportin mukaan Venäjä on kyseenalaistanut neljä vuosikymmentä vallinneen turvallisuusjärjestelyn ja haluaa luopua olevista varustelusopimuksista, Helsinki-sopimuksesta vuodelta 1975 ja Pariisin sopimuksesta vuodelta 1990. Venäjä haluaa uuden eurooppalaisen turvallisuusjärjestelyn, jossa sen nykyiset vaatimukset tunnustetaan. Raportissa arvioidaan Venäjän sisäistä tilaa ja kiinnitetään huomiota myös siihen, että presidentti Putin on työntänyt vastuun pandemian hoidosta pois itseltään. Lännenvastaisen aggressiivisen politiikan arvioidaan jatkuvan.

Yhtenä kiistakapulana on Huawein asema 5G-verkon rakentajana Euroopassa. Se on osa presidentti Trumpin Kiina-kauppapolitiikkaa, joka edelleen kiristyy nyt koskemaan kiinalaisyhtiöiden ohjelmistotuotteitakin.

Eduskunnan raportissa kuvataan myös päätöksenteon vaikeutumista EU:n sisällä. Raportteja kirjoitettaessa ei vielä ollut Eurooppa-neuvoston päätöstä talouden elvytysratkaisuista. EU-parlamentti ei asiaa ole tätä kirjoitettaessa vielä ehtinyt käsitellä. EU:n sisäinen yhtenäisyys on koetuksella ja päätökset heijastuvat Suomessa sisäpolitiikkaankin.

Vaikeita käsitteitä

Pdf-muotoinen dokumentti tarjoaa lukijalle mukavan mahdollisuuden käyttää sanahakua. Käytin tätä mahdollisuutta kummassakin raportissa sanoille resilienssi ja polarisaatio (itse asiassa sanarungoille). Yllätyin, kun resilienssi ei esiintynyt ruotsalaisessa raportissa kertaakaan ja eduskunnan raportissa yli 60 kertaa. Olen pitänyt resilienssiä hyvänä käsitteenä tarkasteltaessa turvallisuuden häiriö- ja poikkeustiloja ja olen kirjoittanut käsitteestä lanseerausmielessä vuosia sitten. Ehdotukseni käännökseksi on ”vastekyky”.

Nyt käsitteestä näyttää meillä tulleen muotikäsite ja sitä käytetään nähdäkseni tavoilla, jotka ovat tautologisia tai jopa kehäpäätelmiä kunkin kirjoittajan termille antamasta omasta määrittelystään riippuen. FOIn raportin esipuheen laatinut pääjohtaja Jens Mattsson kirjoittaa edessä olevasta kokonaismaanpuolustuksen uudelleenrakentamisesta ja korjaamisesta mainitsematta kuitenkaan resilienssin käsitettä.

Resilienssi-käsitteen käyttöä koskeva ero jätti minut kyllä miettimään ajattelutapojen eroa kahden maan välillä. Tunnetustihan Ruotsi on ollut poikkeava maa pandemian käsittelyssä, mutta eroja on siis varmasti paljon muussakin. Tästäkin syystä raporttiin kannattaa tutustua.

Polarisaatiota käsitellään kummassakin raportissa, suomalaisessa laajemmin. Eduskunnan raportissa polarisaatiolla tarkoitetaan kahta eri asiaa, pandemian terveys- ja talousvaikutuksia kansalaisiin siten, että jo valmiiksi huonompiosaiset kansalaiset kärsivät pahemmin, ja poliittisten mielipiteiden jakautumista toisilleen vastakkaisiin leireihin. Paikka paikoin lukijalle jää epäselväksi, kumpaa polarisaatiota tarkoitetaan.

Raportissa viitataan siihen, että on olemassa toimijoita, jotka haluavat polarisoida keskustelua. Tällä viitataan ilmeisesti some-keskusteluissa ja -kirjoittelussa usein esillä olevaan oikeistopopulistien kannattajaryhmään, joiden vastavoimana ovat vasemmistolaisesti ajattelevat ryhmät.

Poliittisen kahtiajaon tarkasteluun on kuitenkin löydettävissä toisenlainenkin tarkastelukulma. Eduskuntavaalejamme tutkivan vaalikonsortion raportissa käytetään puolueiden ryhmittelyä ns. GAL-TAN muuttujan avulla. Lyhenne tulee sanoista “Green”, “Alternative” ja “Libertarian” sekä “Traditional”, “Authoritarian” and “Nationalist”. Tarkastelu perustuu puolueita äänestäneiden kannattajien mielipiteisiin edellisissä eduskuntavaaleissa. Tuloksen mukaan GAL-ääripäähän sijoittuvat lähinnä Vasemmistoliiton ja Vihreiden äänestäjät ja TAL-päähän Perussuomalaisten äänestäjät. Saman raportin mukaan vasemmisto-oikeisto -ulottuvuudella Kokoomuksen kannattajissa on selvästi enemmän oikeistolaisia kuin Perussuomalaisten kannattajissa.

Poliittisesta polarisaatiosta puhuttaessa kuvaus oikeistopopulisteista ei näytä olevan kovin oikeaan osuva, vaan kysymys on enemmänkin voimakkaasta konservatiivisuudesta, joka ei välttämättä ole oikeistolaista. Vaalitutkimuksen raportissa kuvataan mm. siirtymää SDP:stä Perussuomalaisten kannattajiksi.

FOI:n raportissa polarisaatiota käsitellään nimenomaan poliittisen vastakkainasettelun mielessä. Tähän liitetään polarisaatiostrategian käsite, jolla viitataan vihamielisen vastustajan toimintaan kansallisen yhtenäisyyden ja luottamuksen hajottamiseksi. Raportissa ei kuvata polarisoituneita ääripäitä, mutta Ruotsin sisäpolitiikan tilanteen tietäen arvattavasti kysymys on vastakkainasettelusta Ruotsidemokraatit versus muut, lähinnä hallituspuolue sosiaalidemokraatit. Yhteiskunnan yhtenäisyys on vaikutusyritysten kohteena ja keinoina ovat disinformaatio ja vaikkapa väärennetyt videot, joilla pyritään saamaan kansanryhmät toisiaan vastaan jopa mielenosoituksiin. Tavoitteena olevat ilmiöt eivät siis ole pelkästään virtuaalisia.

Lopuksi

Covid-19 -viruksen aiheuttama pandemia on vakava turvallisuusuhka, sekä suoraan että monimutkaisten vaikutusketjujen kautta. Vaikka viruksen aiheuttama sairaus saataisiin kohtuulliseen hallintaan, kärsii kansalaisten terveystilanne muuten. Muita sairauksia jää hoitamatta tai hoito viivästyy ja heikommassa asemassa olevien ihmisten talouden heikentyminen lisää sairastavuutta ja myös mielenterveyden ongelmia, jopa itsemurhia.

Yhteiskunnan eri ryhmien vastakkainasettelu pahentuu sekä yhteiskunnassa käytävän keskustelun ja poliittisen vastakkainasettelun tasolla ja mahdollisesti yhteiskunnan tarjoamien etujen jakautumisessa. Ongelmaksi näyttää tulevan jopa kasvosuojien korvaaminen vähävaraisille. Koettu epäoikeudenmukaisuus saattaa heijastua rikollisuuden lisääntymisenä eri ilmentymismuodoissa polkupyörävarkauksista ilkivaltaan. Sitran kesän aikana julkaisemassa mielipidetutkimusraportissa kiinnitetään myös huomiota eri ryhmien välisen vastakkainasettelun lisääntymiseen.

En ole tässä käsitellyt niitä muutoksia, jotka ovat nähtävissä työssäkäyntiin, koulutuksen muutoksiin, julkiseen liikenteeseen tai ihmisten viihtymisen tarpeisiin yökerhoista oopperaan. Lopulliset vaikutukset nähdään vasta vuosien päästä.

Risto Sinkko
Majuri res, ST, Senior Analyst Insight360 Oy

***

Linkit kirjoituksessa käytettyihin lähteisiin:

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2020: Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

FOI: Perspektiv på pandemin. Inledande analys och diskussion av beredskapsfrågor i ljuset av coronakrisen 2020. 

Raportti Vaalitutkimusportaalissa: Suomalainen äänestäjä 2003–2019.

Sitran kyselytutkimus: ”Yli puolet suomalaisista uskoo tieteen ja asiantuntijuuden merkityksen kasvavan koronakriisin jälkeen”.