Kylkirauta
  • Etusivu
  • Verkkolehden arkisto
    • Artikkelit
      • 2014
      • 2015
      • 2016
      • 2017
      • 2018
      • 2019
      • 2020
      • 2021
      • 2022
    • Blogit
      • 2018
      • 2019
      • 2020
      • 2021
      • 2022
  • Kylkiraudan vuosikerrat
    • 30- ja 40-luku
    • 50-luku
    • 60-luku
    • 70-luku
    • 80-luku
    • 90-luku
    • 2000-luku
    • 2010-luku
    • 2020-luku
  • Kadettikunta
    • Kadettikunta
    • Kadettikunta somessa
      • Facebook
      • Twitter
      • Youtube
      • Instagram
    • Julkaisut ja tietopankit
      • Kadettikunnan julkaisuja
      • Joukkosi eessä
      • Maailman muutos ja Suomi
      • Suomi kylmässä sodassa
      • Turvallisuuspolitiikan tietopankki
      • Veteraanien perintö
  • Yhteystiedot
  • Palaute
  • Haku
  • Menu

Puolison ääni 17: Onko upseeri sinulle Se Oikea?

Sini Rantakari

Moni upseeriin rakastunut miettii erilaisia kysymyksiä kuin ystävät omissa parisuhteissaan. Ystävät eivät ehkä suunnittele jo suhteen alkuvaiheessa asuvansa edes väliaikaisesti eri paikkakunnalla tai eri maassa kuin kumppaninsa, mutta upseerin kanssa tällaisia vaiheita voi olla odotettavissa. Moni ei ole valmis muuttamaan useita kertoja puolisonsa työn perässä, mutta upseerin kanssa eläessä sitäkin vaihtoehtoa voi joutua harkitsemaan.

Upseerin ammatti ei varmaan kuitenkaan ole rakkaallesi pelkästään keino ansaita rahaa. Helpompiakin tapoja olisi. Hän on päättänyt opiskella upseeriksi, kasvaa kadettiveljeyteen ja sitoutua itsenäisen isänmaan puolustamiseen. Upseerin koulutus ja ammatti ovat osa hänen identiteettiään eli sitä, kuka hän on ja keneen sinä olet rakastunut.

Miten selvitä parisuhteen realiteettien kanssa?

Upseerista et saa puolisoa, joka on aina fyysisesti lähelläsi, joka täyttää kaikki tarpeesi ja joka voi kaikissa tilanteissa toimia ensisijaisesti perheen edun mukaisesti. Upseerin puolisolla ei ole hallintavaltaa puolisonsa työpaikkaan eikä hänen asuinkuntaansa, ei työ- eikä vapaajaksoihin. Puolison on siedettävä ajoittaista ulkopuolisuutta sekä elämän hallitsemattomuutta.

Samat asiat koskevat kaikkia parisuhteeseen sitoutuvia, kumppanin ammatista riippumatta. Kukaan ei voi lopullisesti täyttää toisen sisäistä kaipausta ja tarpeita. Jokainen kokee parisuhteessa myös ulkopuolisuutta. Elämä on hallitsematonta.

Upseerin kohdalla tämä kaikki tulee ilmi ehkä tavallista varhaisemmassa parisuhteen vaiheessa. Se voi paljastua jo silloin, kun mietit, uskallatko kiintyä. Se vaikuttaa siihen, miten puhutaan tulevasta. Näiden realiteettien näkeminen liian aikaisin voi pelottaa ja saada epäröimään.

Joskus olisi helpompaa heittäytyä rakkauteen tietämättä tulevasta mitään. Rakentaa yhteinen vene ja kohdata vaikeuksia vasta sitten, kun ollaan jo samassa veneessä. Mutta upseerin kanssa seurustellessa nousee helposti kysymys, miten selviäisin kaikesta tulevasta. Selviäisimmekö siitä yhdessä? Jäisinkö liian yksin?

Kysymykset yhteydestä ja yksinäisyydestä, tarpeista ja peloista ovat hyvin keskeisiä jokaisessa parisuhteessa. On upeaa, jos niistä voidaan keskustella alusta alkaen. Keskustelun kautta molemmat voivat tulla entistä tietoisemmiksi omista tarpeistaan ja tutustua syvemmin toiseen. Mitä sinä tarvitset? Milloin koet yksinäisyyttä? Milloin yhteyttä? Mitä pelkäät?

Fyysinen ja henkinen läheisyys eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Fyysinen läheisyys ei takaa henkistä läheisyyttä eikä mahdollisuutta tukeutua toiseen. Toisen ollessa fyysisesti kaukana ei voi saada konkreettista apua, mutta toiseen tukeutuminen emotionaalisesti voi silti olla mahdollista ja merkittävää.

Pettyminen parisuhteessa on tärkeää

Parisuhteen alkuvaiheissa monen sisällä elää salainen, jopa tiedostamaton, odotus siitä, että toinen täyttää tarpeeni tai ainakin poistaa yksinäisyyteni. Tähän odotukseen pettyminen on tärkeä vaihe parisuhteessa. Silloin punnitaan, kuinka yhteys säilyy ja kuinka siihen palataan, pettyneinäkin.

Parhaimmillaan pettymykset johtavat terveeseen erillisyyteen, jossa kummatkin vastaavat ensisijaisesti itse omasta hyvinvoinnistaan ja kiitollisuus toisesta värittää puolisoiden välistä vuorovaikutusta. Tätä vaihetta voidaan elää pitkässä suhteessa moneenkin kertaan, aina kun toinen meinaa muuttua itsestään selvyydeksi ja terve erillisyys uhkaa kadota.

Voisiko upseeriperheen tulevien haasteiden näkeminen olla myös vahvuus? Se voi olla vahvuutta siinä, että voidaan yhdessä puhua elämän eri puolista, vaikeistakin. Ettei kumpikaan tule odottaneeksi tai luvanneeksi pelkkiä pilvilinnoja. Että alusta alkaen alkaa syntyä kokemus samalla puolella olemisen ja yhteyden merkityksestä. Että syntyy ymmärrys ja kyky nauttia elämästä, joka on tässä ja nyt.

Sisäinen todellisuus on merkittävämpää kuin ulkoiset puitteet

Suhteen sisäinen todellisuus on merkittävämpää kuin ne konkreettiset tilanteet, joissa perhe elää. Ulkopuolelta katsottuna moni tilanne voi näyttää mahdottomalta tai jopa vääränlaiselta, mutta tilanteessa elävät ihmiset kokevat elävänsä omanlaistaan ja merkityksellistä elämää. Yhtä lailla ulkopuolelta katsottuna ihanteellisissa oloissa elävät ihmiset voivat kokea syvää vierautta ja tyhjyyttä elämässään.

Keskinäinen jakaminen, avun pyytäminen ja vastaanottaminen sekä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ovat parhaita keinoja parisuhteen hoitamiseen kaikenlaisissa elämäntilanteissa. Vaikka en toivo kenellekään vaikeuksia, minä olen tarvinnut omiani näiden asioiden oppimiseen. Suuren osan aikuisuuteni haasteista ovat tarjonneet puolison työ, oma työ ja lapset, jotka kaikki ovat antaneet paljon enemmän kuin vaatineet.

Elämä upseerin puolisona ei ole pelkästään haastanut vaan myös kantanut, vahvistanut ja varustanut. Kiitollisuus läheisistä, lempeys itseä kohtaan ja vapaus elää omanlaista elämää ovat lahjoja, joista en nuorena osannut edes unelmoida. Kaikki tämä on tapahtunut elämäni pisimmässä rakkaussuhteessa, johon on mahtunut monenkirjavia vaiheita.

”Niin he elivät elämänsä onnellisena loppuun saakka” päättyy satu. Sadun jälkeen alkaa seikkailu! Minna Canthin sanoin: ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.”

***

Sini Rantakari on upseerin vaimo ja neljän lapsen äiti. Hän tekee työkseen psykoterapiaa pääosin parisuhdekysymyksissä. Kysymyksiä, kommentteja ja näkemyksiä yms. Sinille voi lähettää osoitteeseen puolison.aani(at)mailbox.org.

Tähystäjä: Trendien kertomaa

9 syyskuun, 2022/in Blogi, Blogi 2022, Uusin blogi /by Kari Sainio
Lue lisää
https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2022/09/Trendien-kertomaa-09092022-artikkeli.png 487 843 Kari Sainio https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/02/kkunta_weblogo-100x100-1.png Kari Sainio2022-09-09 09:35:382022-09-09 09:35:38Tähystäjä: Trendien kertomaa

Tähystäjä: Räjähteiden rikkomaa

19 toukokuun, 2022/in Blogi, Blogi 2022, Uusin blogi /by Kari Sainio
Lue lisää
https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2022/05/Miina-artikkeli-KYRA.png 487 843 Kari Sainio https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/02/kkunta_weblogo-100x100-1.png Kari Sainio2022-05-19 07:24:022022-05-19 15:41:59Tähystäjä: Räjähteiden rikkomaa

Kadetin ajatuksia 8 – Vastuuntunto ja siihen kasvaminen

4 toukokuun, 2022/in Blogi, Blogi 2022 /by Kari Sainio
Lue lisää
https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2022/05/Lofman-KYRA-artikkeli.png 487 843 Kari Sainio https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/02/kkunta_weblogo-100x100-1.png Kari Sainio2022-05-04 17:16:572022-05-04 17:21:13Kadetin ajatuksia 8 – Vastuuntunto ja siihen kasvaminen
Sivu 1 kaikista 13123›»

Yhteystiedot

Palautteet, kommentit ja artikkeliehdotukset
toimitus(at)kylkirauta.fi

Päätoimittaja
Ville Vänskä
ville.vanska(at)kylkirauta.fi
Puhelin:  050 523 1270

Toimitusihteeri
Sabina Krogars
sabina.krogars(at)kylkirauta.fi
Puhelin: 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Toimituksen yhteystiedot

Palautteet, kommentit ja artikkeliehdotukset
toimitus(at)kylkirauta.fi

Päätoimittaja
Ville Vänskä
ville.vanska(at)kylkirauta.fi
Puhelin: 050 523 1270

Toimitusihteeri
Sabina Krogars
sabina.krogars(at)kylkirauta.fi
Puhelin: 050 470 7291

TIETOSUOJASELOSTE

Tietosuojaseloste luettavissa tästä linkistä.

Kadettikunnan yhteystiedot

Kadettikunnan toimisto on avoinna tiistaista torstaihin  klo 10.00-14.00.

Pyydämme, että ennen asiointianne toimistossa mainittuina aikoina, varmistatte puhelimitse tai sähköpostilla, että toimistolla on  henkilö paikalla.

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Tietopankit

Kadettikunnan esittely
Kadettikunnan julkaisut
Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken
Veteraanien perintö – Arvet efter Veteranerna
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
Kadettikunta 100 vuotta

Copyright © 2021, Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

Kadettikunta sosiaalisessa mediassa

Facebook
Twitter
YouTube
Instagram
Sarvikuono Design
  • Twitter
  • Dribbble
Scroll to top