Kylkirauta
  • Etusivu
  • Verkkolehden arkisto
    • Artikkelit
      • 2014
      • 2015
      • 2016
      • 2017
      • 2018
      • 2019
      • 2020
      • 2021
      • 2022
    • Blogit
      • 2018
      • 2019
      • 2020
      • 2021
      • 2022
  • Kylkiraudan vuosikerrat
    • 30- ja 40-luku
    • 50-luku
    • 60-luku
    • 70-luku
    • 80-luku
    • 90-luku
    • 2000-luku
    • 2010-luku
    • 2020-luku
  • Kadettikunta
    • Kadettikunta
    • Kadettikunta somessa
      • Facebook
      • Twitter
      • Youtube
      • Instagram
    • Julkaisut ja tietopankit
      • Kadettikunnan julkaisuja
      • Joukkosi eessä
      • Maailman muutos ja Suomi
      • Suomi kylmässä sodassa
      • Turvallisuuspolitiikan tietopankki
      • Veteraanien perintö
  • Yhteystiedot
  • Palaute
  • Haku
  • Menu

Puolison ääni 16: Joukkosi takana – ajatuksia kaatuneitten muistopäivänä

Sini Rantakari

Tunsin liikutusta, kun sain käsiini Kari T. Huhtalan kirjan Joukkosi eessä. Tuo liikutus pukeutuu kömpelösti sanoiksi, mutta siihen liittyy lukuisia tunteita ilosta suruun, ylpeydestä kipuun ja yksinäisyydestä syvään yhteyden kokemukseen. Kaikessa rehellisyydessään ja paljaudessaan kirja antoi minullekin luvan olla rehellinen ja paljas tunteideni kanssa.

Olen valtavan iloinen ja helpottunut Huhtalan tavasta kertoa sotien aikana eri tavoin kaatuneiden kadettiupseereiden tarinoita. Ajallista ja psyykkistä etäisyyttä sotiin on saavutettu jo niin paljon, että on mahdollista puhua ja painaa kirjaan se, mikä on totta. Enää ei tarvitse ihannoida ja suurennella yltiöpäisesti eikä häveten vaieta raskaista kohtaloista.

Kari T. Huhtalan puolison tavoin minullakin on upseeripuoliso, joka on tutustunut ja tullut jollain tavalla läheiseksi puolisonsa suvussa sodassa kaatuneen kadettiupseerin kanssa. Tiedän mieheni aina Kadettikoululla ollessaan käyvän isoisoisäni nimeä katsomassa. Sankariaulassa lukee L. Kettunen.

Majuri Kettusen jälkeen jäi isänkaipuu

Majuri Lauri Kettunen palveli talvisodan ajan esikuntatehtävissä, mutta jatkosodan alettua hän pyysi päästä rintamalle. Ehkä hän ajatteli olevansa rintamalla tarpeellisempi kuin esikunnassa. Ehkä hän koki kutsumusta. Puolisolleen lähettämässä kortissa Lauri kyseli, että onhan hänellä tarpeeksi puuhaa ja askareita. Ehkä Laurilla itsellään ei ollut.

Majuri Kettunen lähetettiin 14.8.1941 divisioonan esikunnasta järjestämään Kiestingin – Louhen tien katkaisseen Jalkaväkirykmentti 53:n huoltoa. Hän kaatui 15.8. konekiväärisuihkuun Kapustnajajoella ollessaan tiedustelemassa kivääriryhmän kanssa vihollisen asemia.

Majuri Lauri Kettunen Uhtualla 26.6.1941. SA-kuva.

Lauria jäi kaipaamaan muiden läheisten joukossa 8-vuotias Pirkko. Pirkko oli isän tyttö. Isänkaipuu täytti nuoren tytön mielen sellaisella tavalla, jota muut eivät kestäneet. Pirkko jäi surunsa kanssa yksin muistelemaan hellää ja rakastavaa isäänsä, josta ei saanut enää puhua, koska Pirkko ei osannut tehdä sitä itkemättä.

Pirkon ystävättären isä, joka oli tuntenut myös Laurin, sanoi Pirkkoa joskus isänsä näköiseksi. Se oli kauneinta, mitä Pirkko osasi kuvitella. Pirkko vietti aikaansa mielellään tässä perheessä.

Sukupolvien perintö

Minulle Pirkko-mumma puhui. Hän kertoi kaiken, mitä isästään muisti ja mitä hänestä oli jälkikäteen kirjoihin kirjoitettu. Ne olivat edelleen nuoren tytön muistikuvia, täynnä täyttynyttä rakkautta ja täyttymätöntä kaipuuta. Isä oli sankari, niin kuin kahdeksanvuotiaiden isät parhaimmillaan ovat.

Pirkon oma tytär joutui eroon isästään viisivuotiaana. Minä olen kolmeen sukupolveen ensimmäinen, jonka isä on ollut läsnä. Olen lapsesta alkaen tiennyt, että se on jotain aivan erityistä. Äitini ja mummoni ovat olleet niin iloisia puolestani, että heidän on ollut vaikea käsittää, että voisin kokea elämässäni mitään muuta kuin onnea.

Olen siis lapsena oppinut, että minä olen onnellinen, koska minulla on isä. Muun sävyiset asiat oli parempi miettiä ja kantaa itsekseen, ettei äidin ja isoäidin pitkään odottama onni, jota he minuun samaistuessaan kokivat, häiriintyisi. He olivat onnensa pitkän odotuksen jälkeen ansainneet.

Minun isäni ei kuitenkaan ollut minun lapsuuden kokemuksessani aivan niin täydellinen kuin Lauri-isä Pirkko-mumman kertomuksissa. Ihan kuin jokin osa Pirkon isänkaipuusta olisi resonoinut minussa, ikään kuin minäkin olisin oppinut kaipaamaan Lauria. Tuota hellää ja rakastavaa upseeri-isää.

Sodan jäljet toistuvat ja parantuvat

Kun aloin seurustella elämäni miehen kanssa, hän ei ollut suorittanut edes varusmiespalvelusta. Tulevista ammateistamme emme tienneet vielä mitään. Mutta silti minä päädyin hellän ja rakastavan upseerimiehen puolisoksi. Sellaisen, jonka kanssa voin yhdessä tuntea lämpöä tuota kauan sitten joukkonsa edessä kaatunutta Lauria kohtaan. Joku voisi kutsua sitä johdatukseksi, joku toinen alitajunnaksi.

Meidän lasten isä ei ole täydellinen, niin kuin Lauri-isä Pirkon muistikuvissa. Häneen lapset välillä pettyvät. Isälle saa suuttua. Häntä saa kaivata, kun hän on poissa. Aina hän ei voi tai osaa auttaa. Jotain Laurin jälkeen jääneestä kivusta on sukupolvien mittaan parantunut, kun isänkään ei tarvitse olla pelkkä sankari.

Täällä me elämme, joukkosi takana, Lauri. Sinua on kaivattu sydänjuuria myöten. Paljon olemme jälkeesi jättämästä Suomen itsenäisyydestä saaneet nauttia. Mekin haluamme tehdä oman osuutemme tämän saman maan hyväksi. Olemme edelleen kiitollisia sinun osuudestasi.

***

Sini Rantakari on upseerin vaimo ja neljän lapsen äiti. Hän tekee työkseen psykoterapiaa pääosin parisuhdekysymyksissä. Kysymyksiä, kommentteja ja näkemyksiä yms. Sinille voi lähettää osoitteeseen puolison.aani(at)mailbox.org.

***

Komentaja Kari T Huhtalan 25.4. ilmestynyt kirja ”Joukkosi eessä – 1939-1945 menehtyneet kadettiupseerit ja kadetit” on luettavissa tästä linkistä ja siihen liittyvä Kadettikunnan tietopankki ”Joukkosi eessä” tästä linkistä.

Tähystäjä: Trendien kertomaa

9 syyskuun, 2022/in Blogi, Blogi 2022, Uusin blogi /by Kari Sainio
Lue lisää
https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2022/09/Trendien-kertomaa-09092022-artikkeli.png 487 843 Kari Sainio https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/02/kkunta_weblogo-100x100-1.png Kari Sainio2022-09-09 09:35:382022-09-09 09:35:38Tähystäjä: Trendien kertomaa

Tähystäjä: Räjähteiden rikkomaa

19 toukokuun, 2022/in Blogi, Blogi 2022, Uusin blogi /by Kari Sainio
Lue lisää
https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2022/05/Miina-artikkeli-KYRA.png 487 843 Kari Sainio https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/02/kkunta_weblogo-100x100-1.png Kari Sainio2022-05-19 07:24:022022-05-19 15:41:59Tähystäjä: Räjähteiden rikkomaa

Kadetin ajatuksia 8 – Vastuuntunto ja siihen kasvaminen

4 toukokuun, 2022/in Blogi, Blogi 2022 /by Kari Sainio
Lue lisää
https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2022/05/Lofman-KYRA-artikkeli.png 487 843 Kari Sainio https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/02/kkunta_weblogo-100x100-1.png Kari Sainio2022-05-04 17:16:572022-05-04 17:21:13Kadetin ajatuksia 8 – Vastuuntunto ja siihen kasvaminen
Sivu 1 kaikista 13123›»

Yhteystiedot

Palautteet, kommentit ja artikkeliehdotukset
toimitus(at)kylkirauta.fi

Päätoimittaja
Ville Vänskä
ville.vanska(at)kylkirauta.fi
Puhelin:  050 523 1270

Toimitusihteeri
Sabina Krogars
sabina.krogars(at)kylkirauta.fi
Puhelin: 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Toimituksen yhteystiedot

Palautteet, kommentit ja artikkeliehdotukset
toimitus(at)kylkirauta.fi

Päätoimittaja
Ville Vänskä
ville.vanska(at)kylkirauta.fi
Puhelin: 050 523 1270

Toimitusihteeri
Sabina Krogars
sabina.krogars(at)kylkirauta.fi
Puhelin: 050 470 7291

TIETOSUOJASELOSTE

Tietosuojaseloste luettavissa tästä linkistä.

Kadettikunnan yhteystiedot

Kadettikunnan toimisto on avoinna tiistaista torstaihin  klo 10.00-14.00.

Pyydämme, että ennen asiointianne toimistossa mainittuina aikoina, varmistatte puhelimitse tai sähköpostilla, että toimistolla on  henkilö paikalla.

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Tietopankit

Kadettikunnan esittely
Kadettikunnan julkaisut
Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken
Veteraanien perintö – Arvet efter Veteranerna
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
Kadettikunta 100 vuotta

Copyright © 2021, Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

Kadettikunta sosiaalisessa mediassa

Facebook
Twitter
YouTube
Instagram
Sarvikuono Design
  • Twitter
  • Dribbble
Scroll to top