Pandemia, ilmiöitä ja tutkimuksia

ST Risto Sinkko

Laajaa ja yhtenäistä tutkimusta koronapandemian kansalaisiin vaikuttaneista ilmiöistä ei tiettävästi ole ainakaan toistaiseksi olemassa. Silti on erillisiä tutkimuksia, joiden tuloksia on mahdollista kommentoida koronaviruksen aiheuttaman epidemian kannalta.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) on eri vuosina kysynyt mielipidetutkimuksissaan ”Miten hyvin mielestänne on Suomessa varauduttu seuraavien turvallisuusuhkien torjuntaan?” Erilaiset tartuntataudit, epidemiat -kohdassa erittäin hyvin tai melko hyvin -vastausvaihtoehdon valitsi 88 % tutkituista vuoden 2019 tutkimuksessa. Eri vaihtoehtojen listalla tämä oli paras tulos. Tutkimusvuonna 2017 vastaava osuus oli 84 %.

Kun epidemian vakavuus Suomessa havaittiin, osoittautui että varautuminen ei toiminutkaan odotetulla tavalla. Päättäjät ja viranomaiset joutuivat tilanteen havaittuaan kertomaan sen vakavuudesta ja antamaan kansalaisille ohjeita. Seurauksena oli epätoivottuja ilmiöitä. Osa kansalaisista ryhtyi hamstraamaan elintarvikkeita ja särkylääkkeitä. Erikoinen hamstrauksen kohde oli vessapaperi. Tämän ilmiön selitystä ei ole ainakaan julkisuudessa esitetty. Pettikö kansalaisten varmuus henkilökohtaisen hygieniansa hoitamisesta? Onneksi hamstrausinto vähitellen laantui.

Erikoisella tavalla viranomaisten ohjeita jättivät noudattamatta lapinmatkaa suunnitelleet kansalaiset. Lapin hiihtokeskukset päättivät yhteisellä päätöksellä sulkea toimintansa maaliskuussa ja toiminnan ilmoitettiin päättyvän viikon päästä. Tavoitteena oli palveluiden kysynnän hallittu alasajo, mutta vaikutus olikin päinvastainen – kysyntä kasvoi voimakkaasti, kun joukko kuluttajia totesi, että vielä ehtii ja lähti kohti hiihtokeskuksia. Tehtyä päätöstä oli muutettava ja keskukset suljettava välittömästi.

Kuva rottonara Pixabay

Luottamus päättäjiin ja viranomaisiin

Epidemiatilanteen edetessä julkisuuteen alkoi levitä tietoja viranomaisten toiminnan haparoimisesta tai suorastaan epäonnistumisesta. Tutkimusyhtiö IRO Research on valtakunnallisissa paneelitutkimuksissaan seurannut kansalaisten luottamusta politiikan toimijoihin, viranomaisiin ja laitoksiin. Tähän mennessä tutkimuskertoja on ollut kolme ja ne kattavat viikot 14-18. Tutkimuskerrat ajoitettiin maalis–huhtikuun vaihteeseen, huhtikuun puoliväliin ja huhtikuun lopulle.

Luottamusta mitattiin asteikolla 10-0. Tuloksissa on tarkasteltu arvosanan 10 tai 9 antaneiden osuutta. Tulokset kertovat, että yhdenkään tarkastellun toimijan luottamusarvosanat eivät parantuneet kolmen tutkimuskerran aikana. Ensimmäisestä toiseen tutkimuskertaan paranivat tasavallan presidentin ja hallituksen arvosanat, mutta laskivat sitten ensimmäistä mittausta alemmas. Presidenttiin vahvasti luottaneita oli lopuksi 56 % vastanneista ja hallitukseen luottaneita 39 %.

Suurin luottamuksen lasku osui sosiaali- ja terveysministeriöön. Ministeriöön luotti ensimmäisellä mittauskerralla 47 % tutkituista ja kolmannella 27 %. Lähes yhtä suuren maineen ja luottamuksen laskun kohteeksi joutui myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ensimmäisellä kerralla siihen vahvasti luottaneita oli 54 % vastanneista ja kolmannella 35 %.

Arvelen, että nämä Uutissuomalaisen julkistamat tutkimukset jatkuvat. Tilanne ei varmaan ole tasaantunut ja myöhemmin on mahdollista tarkastella, kuinka luottamuksen lasku alkaa heijastua viranomaisten ohjeiden noudattamiseen tai noudattamatta jättämiseen. Oletan, että jatkossa kansalaiset jakautuvat selvemmin pelokkaisiin tai ahdistuneisiin ja toisaalta omaa etuaan ajatteleviin. Ohjeita jätetään noudattamatta erilaisista psyykkisistä syistä.

Suhtautuminen Euroopan Unioniin

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) kuvaa itseään yhteiskunnalliseksi insinööritoimistoksi. EVA julkistaa säännöllisesti asenne- ja arvotutkimuksia. Viimeksi se on selvittänyt kansalaisten näkemystä Euroopan Unionista. Ilmeistä on, että pandemia ravistelee voimakkaasti politiikkaa EU:n sisällä. Poliittiset ristiriidat eivät voi olla näkymättä kansalaisten mielipiteissäkin.

Tutkimus on tehty Taloustutkimuksen internetpaneelissa maalis-huhtikuun vaihteessa. Vastaajia oli kaikkiaan 2 060. EVA raportoi, että Korona vei EU:lta myötätuulen, koska jäsenmaiden yhteistyö on kangerrellut. Rajoja suljettiin ilman EU:n päätöksiä.

Suomalaisten suhtautuminen on edelleen voittopuolisesti myönteistä, vaikka mahdollinen käänne asenteessa on tapahtunut. Suomen EU-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti 53 % tutkituista. Vuodesta 2017 lähtien myönteisyys oli ollut kasvussa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta EVA:n raportoimissa tuloksissa on se, että asenteet ovat kärjistyneet poliittisissa ääripäissä. Äänestäjäryhmistä ainoastaan vihreiden äänestäjät näkevät EU:n aiempaa myönteisemmässä valossa. Toisessa ääripäässä ovat perussuomalaisia äänestävät, joiden EU-kannat ovat muuttuneet selvästi kielteisemmiksi.

Raportoidun tuloksen mukaan miesten ja naisten välillä ei ole eroa suhtautumisessa EU-jäsenyyteen. Viime eduskuntavaalin tuloksen analysoinnissa Kansallinen vaalitutkimuskonsortio kiinnittää huomiota siihen, että eri sukupuolten äänestyskäyttäytyminen on kuitenkin selvästi erkaantunut aikaisemmasta. Naisten äänestäminen korostuu vihreiden kannatuksessa ja miesten äänestäminen perussuomalaisten kannatuksessa.

Epäsuorasti naisten ja miesten poliittisten mielipiteiden ero näkyy siis EU-myönteisyydessäkin. Jos mielipide-erojen kasvu jatkuu, saattaa sillä olla vaikutusta puolustusvoimiakin koskevissa mielipiteissä ja tulossa olevissa päätöksissä. Naisten torjuvampi asenne maanpuolustukseen on perinteisesti näkynyt vaikkapa MTS:n tutkimuksissa alhaisempana maanpuolustustahtona.

Risto Sinkko
ST, Senior Analyst, Insight360 Oy

***

Linkit kirjoituksessa käytettyihin lähteisiin:

MTS: Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta, 2020

YLE-uutiset 22.3.2020: Lapin hiihtokeskuksia suljetaan jo nyt – rinteet auki tänään viimeistä päivää muun muassa Ylläksellä ja Levillä

Iltalehti 9.5.2020: Uutissuomalainen: Suomalaisten luottamus viranomaisiin ja päättäjiin koronakriisissä heikentyi huhtikuussa selvästi

EVA 9.5.2020: Arvo- ja asennetutkimukset, Ilkka Haavisto: Suomalaisten EU-asenteissa käänne – enemmistön asenteet silti edelleen myönteisiä

Mentorin merkintöjä 27 – Ajatus, kieli ja kulttuuri kohtaavat lähikehityksen vyöhykkeellä