Maanpuolustustahdon tutkimuksesta ja kenraali Valtasen elämäntyöstä
ST Risto Sinkko
Kylkiraudan numerossa 1/2020 sotatieteiden tohtori Jarkko Kosonen kirjoittaa maanpuolustustahdon tutkimuksesta ja referoi väitöstyönsä ajatuksia (linkki). Kirjoitukseen on pujahtanut maanpuolustustahdon mittaamisessa kyselytutkimuksissa käytettävästä kysymyksestä valitettava virhe, joka näyttää jääneen elämään tutkijayhteisössä.
Silloinen kapteeni Jaakko Valtanen ei käyttänyt diplomityössään (linkki) vuonna 1954 ruotsalaisperäistä kysymystä ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta.”
Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen laitos julkaisi diplomityön kommentoituna 50 vuotta myöhemmin julkaisusarjassaan (linkki). Asiantila voidaan tarkistaa tuosta teoksesta.
Valtanen kyllä tunsi ruotsalaista ajattelua ja tutkimusta. Hänen lähdeluettelossaan on vuodelta 1953 mietintö ”Psykologisk försvarsberedskap. Opinionundersökning företagen år 1952”. Valtasen tutkimuksessa oli 1950-luvun tilanteeseen keskeisesti sopivia kysymyksiä muun muassa edellisistä sodista ja selvitettiin mielipidettä asekätkennästä. Olennainen ja aikaisemmasta poikkeava uutuus Valtasen työssä oli se, että sen osana toteutettiin ensimmäistä kertaa kvantitatiivinen survey-tutkimus puolustusvoimien tutkimusten osana.
Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukunnan (MTS:n) tietojen mukaan Ruotsista lainattua ja käännettyä kysymystä käytettiin Suomessa ensimmäistä kertaa 1960-luvulla. MTS itse julkaisee vuosittaisissa raporteissaan ensimmäiset tätä kysymystä käyttäen saadut tulokset vuodelta 1970 ja seuraavat vuodelta 1971. Kysymyksen käyttö vakiintui 1980-luvulla, jolloin sitä käytettiin viisi kertaa.
Henkisen maanpuolustuksen komitea
Valtasen diplomityö jäi punaleimaisena kassakaappeihin, mutta hänen kynänjälkensä tuli esiin muilla tavoilla. Maahan perustettiin vuonna 1960 Henkisen maanpuolustuksen komitea (HMS), jonka pääsihteeriksi Valtanen nimitettiin. Komiteatyön perusteella ja sen työn jatkajana aloitti vuonna 1963 Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunta ja Valtanen jatkoi sen jäsenenä.
Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunnan ensimmäisessä julkaisussa esitettiin useita tekijöitä, joiden katsottiin kuvaavan kansalaisten maanpuolustustahtoa: ”Edellä luetelluista maanpuolustuksen henkiseen perustaan vaikuttavista tekijöistä komitea pitää tärkeimpinä
– suomalaisen kansanvallan perusarvoihin ja
– valtakunnan puolueettomuuteen rakentuvaa kokonaisuutta.
Näiden kahden oikein oivalletun tekijän varaan on mahdollista rakentaa se yleinen mielipide, jonka seurauksena ovat mm.
1) kansallinen omanarvontunto
2) solidaarisuus voimassa olevaa yhteiskuntajärjestelmää kohtaan
3) maan valtiollisen vapauden ja kansallisen riippumattomuuden arvostaminen
4) yhteenkuuluvuuden tunne eri kansalaispiirien kesken
5) luottamus maan johtoon ja sen poliittisiin toimenpiteisiin
6) luottamus puolustusvoimiin ja sen sotilaallisiin mahdollisuuksiin kriisitilanteessa
7) tietoisuus mahdollisen sodan vaikutuksista ja ennen kaikkea sellaisen sodan seurauksista, johon joudutaan valmistautumattomina
8) usko oman maan asian oikeuteen kriisitilanteessa ja usko mahdollisen vihollisen asian vääryyteen
9) kansalaisten – kriisitilanteessa välttämätön – kurinalainen tahto totella, tahto tehdä työtä ja tahto tarvittaessa taistella.
Tätä yleistä mielipidettä komitea kutsuu maanpuolustustahdoksi.”
Komitean työ julkaistiin vuonna 1964 HMS:n ensimmäisenä raporttina. Valtasen osuus oli komitean sihteerinä näiden määrittelyjen käsittelyssä keskeinen. 1960- ja -70-lukujen poliittisissa paineissa HMS toimi vain 11 vuotta. Arvatenkin maanpuolustustahdon mittareiden empiirinen kehittäminen kärsi tilanteesta. 1975 HMS:n toimintaa jatkoi tietyiltä osin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS).
***
Lähteitä (linkit):
Risto Sinkko
ST, Senior Analyst, Insight360 Oy
