Mentorin merkintöjä 24 – Päätöksenteon kaksiteräinen miekka: onko herran pelko viisauden alku?
Komentajakapteeni (evp) Tapio Alhon tuotantotalouden väitöskirja Persoonallinen ajattelu päättelyssä ja päätöksenteossa (linkki) tarkastettiin 3.3.2020 Vaasan yliopistossa. Tutkimus tarkastelee ihmisen yksilön persoonallista ajattelua ja sen vaikutuksia päätelmien tuottamisessa ja päätöksenteossa.
Alho osoittaa, että päätöksenteossa yksilöllisen ajattelun ja toiminnan huomioiminen on välttämätöntä: ihmisen tavoiteorientaation vaikutus näet ilmenee yksilön haluna menestyä sosiokulttuurisessa ympäristössään, mikä näkyy byrokraattisena kunnianhimona. Tutkija väittääkin, että päätöksentekijät ovat valmiita tekemään hyödyttömiä päätöksiä oman kunnianhimonsa tähden, urakehityksensä nopeuttamiseksi ja omaa merkityksellisyyttään korostaakseen.
Tapio Alho keräsi tutkimukseensa sekä haastattelu- että kyselyaineistoa Maanpuolustuskorkeakoulun päätöksentekijöiltä, kansainvälisen vientiyrityksen henkilöstöltä ja julkishallinnon yksikön päättäjiltä. Tutkijan mukaan yksilöt tuottavat tiedostamansa ja tiedostamattomansa ajattelun avulla päätelmiä, jotka koskevat sekä yksilöä itseään että heidän sosiokulttuurista ympäristöään.
Löydösten mukaan yksilön persoonallinen ajattelu tukeutuu maalaisjärkiseen päättelyyn, jossa ihminen tuottaa itselleen mielekkäitä, hänen omaan maailmankuvaansa sopivia ja toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Persoonallisen ajattelunsa avulla yksilö pyrkii menestymään työyhteisössään. Tuloksena on kaksiteräinen miekka: Yhtäältä yksilö mukautuu ympäristön vaatimuksiin toimimalla sen ehtojen mukaisesti. Toisaalta yksilö mukauttaa toimintaansa siten, että hän pystyy saavuttamaan asettamansa tavoitteet. Jopa ei-hyväksyttävästi toimiva yksilö saattaa päästä henkilökohtaisesti suotuisiin tavoitteisiinsa, vaikka hän organisaation kannalta työskentelee epäjohdonmukaisesti tai jopa vahingollisesti.
Raadollisesti ihminen hyödyntää työympäristöstään tekemiään päätelmiä omaan etuaan ajaakseen, lobatakseen ja manipuloidakseen. Työpaikan sosiaalisten paineiden vuoksi ihminen myös hymistelee ja mukauttaa päätöksentekoa pitääkseen esimiehensä tyytyväisenä voidakseen jättää särkemättä organisaationkulttuurin vakiintuneita tapoja.
Vakiintuneiden käsitysten ravistelu
Alho korostaa puhuttua kieltä merkityksellisen ajattelun välineenä. Hän muistuttaa, että yksilöt ovat persoonallisen ajattelun osalta henkilökohtaisen järkiperäisyytensä rajoissa. Tästä huolimatta ihmiset ovat järkensä ansiosta selviytyneet olemassaolon taistelustaan itsenäisesti ja samalla kyenneet luomaan sen kehitystason, jossa nyt elävät. Jos ihmisten ajattelu tukeutuisi edelleen vastakohtaisesti vain universaaliin ajatteluun, niin Alhon mukaan mitä todennäköisimmin eläisimme edelleen kivikautta.
Alho kuitenkin huomauttaa, että persoonallinen ajattelu ei tee yksilöistä nokkelia, joten he hyödyntävät päättelyään saavuttaakseen jotain, jossa he eivät ole erityisen norjia ja näppäriä. Lähtökohtaisesti ihmiset kuitenkin ovat päätelmiä tuottaessaan rehellisiä itselleen – tai ainakin niin kuvittelevat. Ominaisuuteen konkretisoituu myös persoonallisen ajattelun virhealttius: ihminen näet pyrkii menestymään niin hyvin kuin suinkin mahdollista sosiaalisessa konstruktiossaan.
Tutkijan mukaan persoonallisen ajattelun epävarmuustekijät perustuvat sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin. Sisäisen uhan muodostaa yksilö itse. Sen sijaan ulkoista uhkaa persoonallisen ajattelun virheettömyydelle tuottavat vallitseva kulttuuriympäristö ärsykevaikutuksineen sekä tilannetietoisuus tai erityisesti sen puute. Myös yksilöiden jatkuvasti vaihteleva mielentila antavat vahvan panoksen persoonalliseen ajatteluun.
Virkavaltaista kunnianhimoa tyydyttääkseen – pitääkseen päätöksentekijät ja muun työyhteisön tyytyväisenä – yksilöt tekevät yleisesti hyväksyttäviä päätöksiä. Toisaalta päätöksentekijät hyödyntävät työyhteisöstään päätelminä tuottamaansa tietämystä ja pyrkivät mukauttamaan päätöksentekoaan toimintaympäristön odotuksia vastaavaksi.
Alho painottaa, että tunteet ovat aina seurausta jostain. Emootiot vaikuttavatkin merkittävästi yksilöiden päätöksentekoon ajassa ja avaruudessa. ”Niinpä jos sydän jyskyttää ja hikikarpalot nousevat otsalle, on syytä pitää ”neuvottelutauko” ja pyrkiä ottamaan aika ja avaruus uudelleen haltuun.”
Julkisella sektorilla yksilön tavoiteorientaatio näkyy tutkijan mukaan siinä, että tuleva urakehitys vaikuttaa esimiesten päätöksentekoon. Mielistelyn avulla yksilöiden näyttäisi olevan mahdollista pönkittää tulevaa urakehitystään. Esimiehiin ja työyhteisöön vaikuttaakseen persoonallisessa päätöksenteossa keskeistä onkin korostaa itsekästä, itsekeskeistä ja lyhytnäköistä oman sormenjäljen jättämisen virkavaltaista kunnianhimoa.
Tulenjohtotehtävä ratkeaa ajassa ja avaruudessa
Persoonallisen päätöksenteon esimerkkinä Tapio Alho vyöryttää tykistön taistelutehtävän. Siinä tulenjohtajan on ryhmänsä avustamana kyettävä lamauttamaan vihollisen hyökkäävä mekanisoitu komppania. Tarkastelussa ovat tulenjohtajan toinen toistaan seuraavat päätöksenteon kohteet. Sisäisen näkemyksensä varassa työskentelevän tulenjohtajan toiminnanohjausjärjestelmä vastaa niin ampumateknisen kuin taistelumaastoon liittyvän informaation kehystämisestä. Näin tulenjohtaja voi ottaa valinnan kohteiksi ajassa ja avaruudessa hänen kannaltaan vain toteuttamiskelpoiset, sopivimmat ja/tai mielekkäimmät ampuma- ja taistelutekniset keinot. Niiden avulla hän pitää yllä toimintavapautta ja pyrkii tavoiteltavaan loppuasetelmaan.
Vuorovaikutuksen ihanteena on kyse parhaimman mahdollisen vaihtoehdon valinnasta ajassa, yhteydessä ja keinoissa. Tarvittaessa tämä tapahtuu täydentämällä niin tietämyksessä, informaation prosessointikyvyssä kuin myös käytettävissä olevassa ajassa ilmeneviä puutteita. Tiedon optimointiin, joka siis voi kohdistua sekä käytössä olevaan tietämykseen että myös informaation prosessointikykyyn, liittyy jo itsessään huomattava määrä epävarmuustekijöitä. Suuri osa näistä epävarmuustekijöistä jää kuitenkin yksilöiden tietoisuuden ulkopuolelle. Vuorovaikutuksen optimointia on Alhon mukaan kuitenkin pidettävä erinomaisena keinona tehostaa ongelmanratkaisuprosesseja edes osin ennakoitavassa ympäristössä. Yksilöille kun pääsääntöisesti riittää se, että he kykenevät tuottamaan ja valitsemaan ajassa ja avaruudessa riittävän hyviä toimintavaihtoehtoja.
Persoonallisen ajattelun epävarmuustekijät perustuvat tutkijasta sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin. Ulkoisen uhan persoonallisen ajattelun virheettömyydelle muodostaa ympäristö. Siihen liittyvät yhteisöverkkojen tuottamat ulkoiset paineet yhdessä vallitseva kulttuuriympäristö ja sen ärsykkeiden kanssa. Näihin jatkuviin muuttujiin tutkija lukee vielä tilanteeseen liittyvät tunteet sekä tilannetietoisuuden tai erityisesti sen puutteen. Kyseisiltä tekijöiltä yksilöt suojautuvat optimoimalla käytössään olevan tiedon, jonka avulla he ovat luoneet tilannekuvansa. Sisäisen uhan persoonallisen ajattelun virheettömyydelle muodostaa yksilö itse. Yksilön tavoitteenasettelun sekä hänen menestymispyrkimyksensä vaikutuksesta yksilön omien uskomusten vahvistaminen johtavat sekä virheellisiin päätelmiin että päätöksiin.
Ongelmien peittelyn tappavat ansat
Alhon monipolvisen järkälemäinen, kieliasultaan ajoin hyvinkin kömpelö tutkimus herättää pohtimaan, pyhittävätkö ihmisen itsekkäät, itsekeskeiset tarpeet, uralla eteneminen varmistamiseksi syntyneiden mielikuvituksellisten pelkojen vääränlainen lojaalius toiminnan päämäärät ja keinot.
Onko sotilasjohtaminen kaikissa ulottuvuuksissaan noudattamiltaan arvoilta, etiikalta ja ammatillisuudelta yhteisen edun nimessä aukottoman kestävä? Toteutuvatko organisaation tavoitteet ihanteellisimmin – saavutetaanko ne tasa-arvoisen ja -veroisen hyvän hallintotavan mukaisen henkilöstöjohtamisen keinoin? Miten huolehditaan siitä, että kotikutoinen korruptiomme, hyvä veli -järjestelmämme saadaan kitketyksi kaikissa oloissa?
Kun vastakkain ovat yhteisön pitkäjänteinen menestys, jonka viitekehyksenä on henkilökohtainen, lyhytnäköinen kaikki minulle heti- asenne, tuomittavien valintojen houkutus voi Puolustusvoimien kaltaisen yhden ja saman palkanmaksajan alaisuudessa kasvaa liian suureksi.
Johtaja on joukkonsa näköinen – hyvässä ja pahassa. Liehittely voi kostautua karvaasti tilanteessa, jossa tarvitaan innovointia, aloitteellisuutta, ennakointia sekä ihmisten erilaisuudesta kumpuavaa voimaa. Kustannustehokasta luovuutta edellyttävä suomalainen sotilasjohtaminen voi vaarantua yksilön persoonallisten ajatusten ja päätelmien harhautuessa reiteille, jotka eivät palvele yleistä ja yhteistä etua. Luottamuksen rakentamisen tuleekin kummuta moniäänisestä dialogista, jossa henkilökohtaisen halut ja tarpeet väistyvät yhteisön etujen tieltä. Siinä kyseenalaistaminen on paitsi sallittua myös suotavaa.
Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että uraetenemisestään huolissaan oleva upseeri ei uskalla asettua poikkiteloin esimiehensä edessä. Vaaralliseksi pelonsekainen myötäily muuttuu tilanteessa, jossa sotilas oman etunsa turvatakseen peittelee yhteisön ongelmia, pahimmillaan jopa suojelee henkilökohtaisten ongelmiensa kanssa painivaa esimiestään. Peittelyn pitkien perinteiden ohella suomalaiseen (sotilas)organisaatiokulttuuriin kuuluva oman pesän likaamatta jättäminen saattaa äärimmillään johtaa työturvallisuusrikokseen siinä missä näennäinen ongelmien peittelemisen hyötykin. Puolustelu, jonka mukaan hyssyttely kuuluu jokaisen organisaation kulttuuriin, vahvistaa tekosyiden ketjun katkeamattomuuden.
Sotilaallisella kurilla ymmärretään annettujen käskyjen ja määräysten täsmällistä noudattamista. Kurin tavoitetila saavutetaan silloin, kun yksilön käyttäytyminen perustuu riittävään itsekuriin ja joukon toiminta yhteiseen tahtoon toteuttaa annetut tehtävät. Vaikka herran pelko on viisauden alku, suoraselkäisyydelle on tilausta kenties enemmän kuin koskaan aiemmin. Uskokaamme – ja toimikaamme myös sen mukaisesti – että rehellisyys maan perii.
Lähde:
Alho, T. (2020). Persoonallinen ajattelu päättelyssä ja päätöksenteossa. Osoitteessa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/10432/978-952-476-904-4_3.pdf?sequence=6&isAllowed=y. Luettu 9.3.2020
***
Kirjoittaja, KTT, majuri evp Pekka Kurvinen työskentelee itsenäisenä johdon konsulttina ja valmentajana sekä tietokirjailijana.
kurvisen.pekka(at)gmail.com, Twitter: (at)PKurvinen