Pekka Kurvinen

Maavoimien mediatilaisuudessa 12.2.2020 maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko puuttui yhteiskuntamme rakennemuutoksen yhteen osoittajaan varusmiesikäluokkien elämäntapaan, joka ilmenee pelkoina, kyvyttömyytenä ja haluttomuutena suorittaa varusmiespalvelus.

Ratkaisuksi komentaja tarjosi naisten kannustamista asepalvelukseen. Hulkko muistutti, että kaikkien ei tarvitse olla kärkitaistelijoita. Hän laski, että Puolustusvoimissa on 425 eri tehtävää, joihin koulutetaan varusmiehiä. Kaikista ei enää ole tarve tehdä rynnäkkökiväärimiehiä – jokaiselle halukkaalle on mielekäs tehtävä tarjolla. Johtajiakin tarvitaan.

Myönteisen mielikuvan viestimisessä riittää työtä – sekä tehokkaan vaikuttamisen keinojen, tapojen, tilanteiden ja ympäristöjen osalta. Mutta ovatko maavoimien komentajan esittämät ratkaisut kestäviä, pureudutaanko niiden avulla sairauden todellisiin syihin vai tyydytäänkö vain muodikkaasti ja mediaseksikkäästi hoitamaan oireita?

Varusmiespalvelukseen haluttomuus kielii vakavasta rakennemuutoksen rappiollisuudesta: lyhytnäköinen itsekäs ja itsekeskeinen oman edun tavoitteleminen syrjäyttää pitkäjänteisen yhteisöllisen tulevaisuuden menestyksen. Perinteisen talkoo-, kaveria ei jätetä -hengen katoamisen kehityksessä eivät laastarit auta. On pureuduttava mielikuvituksellisia pelkoja tuottavan sairauden syihin. Tässä työssä eritoten nuorella upseeristollamme on ensisijainen merkityksensä ja mahdollisuutensa, johon on velvollisuudentuntoisesti tartuttava.

Tuoreiden sotatieteiden kandidaattiopiskelijoiden ryhmäytyminen, ryhmäkoheesion ja -identiteetin luominen alkaa pääkaupungin syysyössä heti sotatieteiden kandidaattiopintojen ensi viikolla. Muita yhteisöllisyyttä vahvistavan rituaalisen ja semioottisen viestinnän työkaluja ovat perinteiden noudattaminen sarkatanssiaisineen ja kasteineen.

”Kaveria ei jätetä”. Kuva: puolustusvoimat.

Useimmat Kadettikoulusta valmistautuvat upseerien ensimmäisten vuosien ydinpalvelustehtävä on varusmiesten kouluttaminen. Siinä korostuvat paitsi Puolustusvoimien poikkeusolojen tehtävien perusvalmiudet myös laaja, yhteiskunnallinen ulottuvuus: vastuu yhä polarisoituvan nuorisomme ohjaamiseksi uralle, jossa ihminen sekä huolehtii omasta kokonaishyvinvoinnistaan että myös (altruistisesti) joukkonsa pitkäjänteisestä menestyksestä.

Turvallisuus on itsestä ja toisista välittämistä

Joukon jokaisen jäsenen, niin johtajan kuin johdettavan, valta ja vastuu omasta panoksestaan näkyvät lumipalloefektin tavoin joukon suorituskyvyssä. Yksi muna riittää pilaamaan tiun, mutta kannustava ja innostava, kaveria ei jätetä -toimija sysää koko porukan suorituksiin, mihin tämä ei muuten kykenisi. Saavutetaan tuttua 1+1=3 -synergiaa. Uusi Koulutus 2020 -järjestelmä näyttäisi onneksi puuttuvan ongelmaan. Sen sotilaallista maanpuolustusta palvelevan tavoitteen laajaa yhteiskunnallista ulottuvuutta on syytä korostaa sekä puheissa että ennen kaikkea työssä: Puolustusvoimamme ovat ammatillisen aikuiskoulutuksen tienraivaaja, ihmisen elinikäisen oppimisen korostamisen airut. Sotaväen merkitys kansakunnan yhtenäisyyden turvaamiseksi korostuu globaalistuvassa, digitaalistuvassa, ikärakenne- ekologisen muutoksen demograafisessa kaupungistumiskehityksessä.

Puolustusvoimamme onkin ensiarvoinen yksilön kasvutarpeen ja kehittymisen äänitorvi yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi: vuorokauden tunnit ovat liian arvokkaat vain pelikoneen ääressä verkkoympäristössä ilman ruumiinrasitusta ja ihmisten kasvotusten kohtaamisia huonoin ravintotottumuksin epäsäännöllisissä vuorokaudenajoissa. Varusmiesjoukko on omiaan tuottamaan yhä ohenevan henkisen ja aineellisen turvan – itsestä ja toisesta välittämisen tarpeen.

Pyyteettömyys vahvistaa yksilön ja yhteisön yhteenkuuluvuutta

Mielen alueen sairaudet, jotka näkyvä jo varhaisena syrjäytymisenä, työuupumuksena, -pahoinvointina, masennuksena ja ahdistuksena sekä työn mielekkyyden, työnimun poistumisena, ovat sivuuttaneet perinteiset sydän- ja verisuonitaudit työpoissaolojen sekä ennenaikaisen eläköitymisen syinä. Nykysuuntauksen jatkuessa parin vuoden kuluttua mielenterveyden häiriöt ohittavat tilastoissa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Kaikensuuntaisten terveydellisten häiriöiden ennaltaehkäisijänä puolustusvoimilla on tärkeä yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen tehtävänsä. Alle kolmekymppisenä orastavat ja oireilevat vauriot ovat huomattavasti viisikymppisen sairastumista helpommin hoidettavissa sekä pelastettavissa. Yksi megatrendimme, vanheneminen ja huoltosuhteen muutos, tarvitsee yhä painokkaampia ja määrätietoisempia keinoja ihmisen toiminta- ja työkyvyn säilyttämiseksi koko yhä pidentyvän eliniän ajan. Ennaltaehkäisy, terveydenhuolto on aina sairaudenhoitoa kustannustehokkaampaa

Transformationaaliseen johtamiskäsitykseen perustuvan Puolustusvoimien syväjohtamisajattelun kulmakivet antavat edelleen kestävän perustan: luottamus, kannustus, oppiminen ja arvostus kaipaavat kuitenkin yhä vahvemmin transmoderniin toimintatapaan suuntautuvaa panostusta. Sille on tunnusmerkillistä altruistius, pyyteettömyys yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksilöä kunnioittava, eristäytymistä tehokkaasti estävä menettelytapa henkii Alexandre Dumas’n Kolmen muskettisoturin tunnusta ”kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta”.

Merkitys, maine ja mielikuva viestinnän keskiössä

Puolustusvoimiemme tehtävä ei ole tappaminen. Nimensä mukaisesti Puolustusvoimat ei hyökkää ketään vastaan vaan kansalaisten elinolot varmistaakseen pyrkii neljässä tehtävässään edistämään turvallisuutta Suomessa ja sen ympäristössä kaikissa oloissa. Yhteisölliseen, pyyteettömyyttäkin korostavaan, kiihkottomaan retoriikkaan – rakentamiseen rikkomisen sijaan – näyttäisikin olevan syytä panostaa yhä voimallisemmin. Kivijalkana kun ovat juuri yhteisöllisen menestyksen syvimmät ja kestävimmät lähimmäisen rakkautta korostavat arvot. Ne näkyvät eettisine valintoineen sekä itsestä että eritoten toisesta huolehtimisena – paitsi henkikultamme myös aineellisen hyvinvointimme säilyttämiseksi: tekomme realisoituvat terveydenhuollon tarpeesta kansantalouteen ja yksilön verorasitukseen.

Puolustusvoimien maineen ja siten luottamuksen rakentaminen mielikuvineen ja merkityksineen kaipaavat herkeämätöntä työtä. Kaikenlaisen vastakkainasettelun ajan totta tosiaan toivoisi olevan ohitse.

Seitsemän vuosikymmentä jatkunutta maamme talvisodan herättämää yhteisöllisyyden tarvetta ja jälleenrakentamisen aikaansaaman uskomatonta menestystarinaa ei saa jättää näivettymään. Minulla, sinulla, meillä jokaisella on vastuu yhteisen myönteisen kertomuksemme jakamisesta oman ja kansamme hyvinvoinnin varmistaaksemme.

Puolustusvoimain komentajamme on useissa esiintuloissaan korostanut kokemuksellisten narratiivien merkitystä voiman ja toivon tuottajina. Hänen sanomaansa on syytä kuunnella.

Kirjoittaja, KTT, majuri evp Pekka Kurvinen työskentelee itsenäisenä johdon konsulttina ja valmentajana sekä tietokirjailijana.
kurvisen.pekka(at)gmail.com, Twitter: (at)PKurvinen