ST Risto Sinkko
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) piti joulun alla seminaarin journalisteille (linkki MTS:n sivuille). Turvallisuusasiantuntijoiden esityksissä yksi yhteinen teema oli tuleviin vaaleihimme liittyvä vihamielinen vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa. Jos vaikuttaminen ei ole suorastaan vihamielistä, pyritään sillä kuitenkin tukemaan joitakin ehdokkaita tai horjuttamaan toisten asemaa. Ilmiöhän tunnetaan jo monista vaaleista, USA:n presidentinvaaleista, Iso-Britannian brexit-äänestyksestä, Ranskasta ja muista maista. Uusia tutkimuksia on myös Ruotsin juuri pidetyistä valtiopäivävaaleista.
Asiantuntijoiden näkemys oli yhtenäinen siinä, että hybridivaikuttamisen tekijät tulevat autoritaarisista valtioista. Vaikuttamisen kohteena ovat avoimet demokratiat, joiden on puolustauduttava. Hybridivaikuttamisen rinnalla tulevat taloudellinen vaikuttaminen ja myös kulttuurinen vaikuttaminen, vaikkapa radioasemat. Esimerkkinä mainittiin Tampereella toimiva radioasema.
Sinänsä mistään uudesta ilmiöstä ei ole kysymys. Esimerkkinä mainittiin Talvisodan aloitustapahtumat – Neuvostoliitto ampui tykistöllä Neuvostoliiton alueelle ja käytti väitettyä ampumista perusteena sodan aloittamiselle. Vaalien alla vihamielisellä vaikuttamisella pyritään yleisen epäluottamuksen kasvattamiseen kohdeyhteiskunnassa, äänestysaktiivisuuden laskemiseen ja demokraattisen järjestelmän kiistämiseen vaalien uskottavuutta horjuttamalla.
Vaikuttamista helpottavana tekijänä nähdään yhteiskunnan omat kriisit ja niihin liittyvät mielipideilmaston jakautuminen. Itse olen ollut mukana eri asioita koskevissa mielipidekyselyissä. Yhtenevä piirre on asioiden politisoituminen ja kannatuksen tai vastustamisen selvä jakautuminen vasemmisto-oikeisto -ulottu¬vuudella. Trendinä on viime vuosina ollut tämän polarisaation vahvistuminen.
Hybridivaikuttaminen huono termi
Terminä hybridivaikuttamista pidettiin seminaarin esityksissä huonona, se ei kuvaa toiminnan varsinaista sisältöä. Kysymyksessä on vihamielinen vaikuttaminen, jonka taustalla on ulkopuolinen valtio tai siihen liitettävissä oleva toimija.
Vihamieliselle vaikuttamiselle näyttää olevan tyypillistä myös se, että mediat vaihtuvat ja muodot muuttuvat. Tunnetusti Facebook on pois muodista, kanavaksi on vaihtunut vaikkapa Instagram. Mitkään sosiaalisen median alustat eivät ole puhtaita vaikuttamistoiminnasta. Eri tutkimusten mukaan suomalaisten ihastuminen sosiaalisen median palveluihin näyttää olevan laskussa. Eri alustat siivoavat palveluitaan, mutta samalla vaikuttamisen keinot myös muuttuvat ja mukautuvat tilanteeseen, joten muutosta vihamielisen vaikuttamisen paineessa tässä mielessä ei ole odotettavissa.
Ruotsin vaaleista raportteja
Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitos FOI (Totalförsvarets forskningsinstitut – linkki) on äskettäin julkaissut kaksi raporttia vaalivaikuttamisesta. Toisessa on kartoitettu automatisoituja tilejä eli niin sanottuja botteja Twitterissä. Toinen raportti paneutuu vaikuttamiseen, jonka tarkoituksena oli esittää vaalit vääristellyiksi ja pätemättömiksi.
Twitteriä koskevassa raportissa ei perustella, miksi juuri tätä alustaa on tutkittu. Arvatenkin Twitter on mielenkiintoinen siksi, että sitä pidetään enemmänkin asiapitoisena verrattuna esimerkiksi Facebookiin, jossa painottuu sosiaalinen yhteiselo. Raportti kertoo, että Twitter-keskustelu kiihtyi vaalien lähestyessä.
Arvio on, että botteja oli välillä 6-12 prosenttia keskusteluihin osallistuneista tileistä. Tyypillisen bottikäyttäytymisen perusteella Twitter sulki tilejä. Epäasiallinen toiminta liittyi raportin mukaan ruotsidemokraattien puolueeseen sekä maahanmuuttokysymykseen.
Mielestäni yllättävää on, että vaalien yhteydessä haluttiin nostaa esiin väitteitä väärinkäytöksistä vaalissa. Suomessa tällaista ei toistaiseksi ole havaittu, nähtäväksi jää ilmeneekö sitä tulevissa vaaleissa. Foin raportin mukaan sosiaalisen median keskusteluissa esitettiin monenlaisia väitteitä väärinkäytöksistä ja asetettiin vaalitoimihenkilöiden ja ääntenlaskijoiden luotettavuus kyseenalaiseksi. Vaalien lähestyessä lisääntyi vihapuhe ehdokkaita kohtaan, naisia kohtaan enemmän kuin miehiä.
Toki meillä Suomessakin on jo nähtävissä vaalikuumeen nousua ainakin niin, että istuvan hallituksen ministereitä ja hallituspuolueiden kansanedustajia kohdellaan nettikeskusteluissa kriittisesti ja myös niin asiattomasti, että puheenvuoroja siivotaan pois alustoilta. Tarkkailun alla on myös tiettyjen ääriliikkeiden käsittely.
Seminaarin asiantuntijoiden yhteinen näkemys oli se, että tulevien vaalien tilanteeseen on varauduttu. Se ei kuitenkaan poista millään tavalla sitä, että jokaisen äänestäjän on syytä tarkkaan katsoa eteensä, mihin luottaa ja mitä uskoo.
Risto Sinkko
ST, Senior Analyst, Insight360 Oy