Pekka Kurvinen

Puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg totesi Puolustusvoimain Lippujuhlan päivän paraatissa Seinäjoella 4.6.2018, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina epävakaammaksi ja ennustamattomammaksi. Komentajan mukaan emme elä Suomessa tyhjiössä vaan Suomi ylläpitää toimintaympäristön kehitykseen suhteutettua puolustuskykyä ja valmiutta jatkuvasti.

Yhtäältä puolustushallinnon taloudellisten resurssien niukkuus ja toisaalta erityisosaamisen vaatimukset yhdistyneinä reservin kokoon näyttäisivät lisäävän sotilasjohtamisen ja -kouluttamisen painopisteen siirtämistä yhä vahvemmin taistelijan jo ennen palvelukseen astumista hankkiman, puolustusvoimien toiminnan kannalta arvokkaan osaamisen hyödyntämiseen. Kehityksessä huomioitavia tekijöitä ovat ainakin yksilön siviilikoulutuksen huomioiminen, motivaatiotekijät sekä sotilaallisen varusmies- ja johtajakoulutuksen keston pituus ja painotukset.

Sotilasjohtamisen menestyksen kalliopohja rakentuu periteisesti yhteisöllisyydelle, sosiologiselle ajattelu- ja toimintatavalle, jota leimaavat ihmisten keskinäinen vuorovaikutus – sosiaalinen toiminta yhteisörakenteissa. Yksilöä ryhmän jäsenenä puolestaan tarkastelee sosiaalipsykologia. Se on kiinnostunut myös sosiaalisen ympäristön vaikutuksesta yksilöön, yksilön vaikutusta ympäristöönsä sekä ryhmien sisäisiä ja niiden välisiä prosesseja psykologian ja sosiologian välimaastossa. Puolustusvoimien kouluttaja- ja johtamiskoulutuksessa yksilön pään ja mielen sisäisten prosessien tunteminen ja ymmärtäminen näyttäisivät korostuvan aiempaa enemmän. Sotilassosiologiassa voitaneen puhua siirtymästä yksilökeskeisen sosiaalisen konstruktivismin suuntaan. Tällöin on syvennyttävä yksittäisen arjen draamaan yksittäisen taistelijan tulokulmasta ja ongelmista, hänen elämänsä aikana kerryttämästään yksilöllisestä ja sosiaalisesta tarinavarannosta ammentamiinsa näkemyksiin – kokemuksesta, sisäisestä näkemyksestä ja ymmärryksestä.

Todellisuus on merkityksissä

Bergerin ja Luckmannin (1966/2005) mukaan yhteiskunta on olemassa sekä objektiivisena että subjektiivisena todellisuutena, tapana hahmottaa maailmaa: todellisuus on sosiaalisten toimijoiden välinen muuttuva tila sosiaalisessa kontekstissa, ajassa ja paikassa. Tätä todellisuutta kukin toimija hahmottaa sekä yhteisen, jaetun kielen kautta että omien tulkintojensa kautta. Todellisuuden muodostuu merkityksenantoprosesseissa, joissa osallistujat tuottavat, muokkaavat, uusintavat, yhdistävät ja erottavat merkityksiä. Sosiaalisen konstruktion ansiosta taistelija voi heittäytyä avoimeen, ennakkoluulottomaan ja uutta luovaan keskusteluun.

Vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa suhteissa sisäiset tai ulkoiset syyt eivät määrää ihmistä vaan ihminen rakentuu sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielen prosesseissa. Hänen toimintansa perustuu luonteeltaan sosiaalisiin merkityksiin ja ihmisen toiminta on sosiaalista. Yksittäiselle ihmiselle voi olla myös merkittävää kuulua johonkin luokkaan. (Hacking 2009). Taistelijan menestys on kiinni yksilön ja joukon yhteisestä taistelutahdosta, joka kumpuaa yhteisestä tehtävän, käskyjen ja määräysten järkähtämättömästä noudattamisesta. Tilanteessa ja ympäristössä ulkoiset sosiaaliset voimat tuottavat yksilön valinnat, ajattelun ja käyttäytymisen. Ihminen toimii todellisuudesta tekemiensä tulkintojen varassa tavoitteellisesti, asettaa päämääriä ja punnitsee niiden saavuttamiseen soveliaita keinoja.

Raamin (2015) mukaan tuomalla henkilökohtaiset, erityislaatuiset intuitiokokemukset osaksi tietoista ymmärrystä, ja erityisesti keskustelemalla ja jakamalla kokemuksia muiden kanssa, kokija voi rakentaa syvempää ymmärrystä omasta luovasta prosessistaan. Samalla vahvistuu myös oma ammatillinen asiantuntijuus ja itsetuntemus.

Näen inhimillisen toiminnan sekä ulkoisten, yhteydellisten ja tilanteenmukaisten tekijöiden että yksilön toiminnalleen asettamien päämäärien ja tilanteen tulkintojen tuloksena. Toiminnan taustalla vaikuttavat myös arvot. Sosiaalinen todellisuus tuotetaan aina joistakin arvoista ja intresseistä käsin.

Systeemiälykäs intuitioon luottaminen

Hämäläinen ja Saarinen (2005) toteavat, että yksilön näkökulmasta systeemiäly on halua hahmottaa itsensä yksilönä systeemisesti ja käsitellä omia uskomuksia. Se on kykyä tunnistaa omien arvojensa vastaisia tai niiden kanssa ristiriitaisia toiminta- ja ajatusmalleja omassa toiminnassa. Se on kokonaisuuden hahmottamista ja herkkyyttä toimia jokaisella sopivalla hetkellä tilanteen parantamiseksi seuraamalla intuitiota ja omaa järkeä. Systeemiälykästä voi olla intuitioon luottaminen ja kyky toimia tietyllä tavalla, tietyssä tilanteessa, koska uskoo, aavistaa tai jotenkin vain tietää sen olevan oikein. Järvisen ym. (2002) mukaan sosiaalisiin prosesseihin sisältyvät kokemusten vaihto ja intuition muodostus.

Yhteisön oppiminen alkaa jonkun organisaation jäsenen intuitiosta. Intuitiivinen tieto vaatii kollektiivista reflektointia ja tulkintaa. Kollektiivinen tulkinta tuottaa uuden intuitiivisen ymmärryksen, tietämyksen, joka konstruoituu uudeksi ajattelumalliksi ja joka hyödynnetään yhteisenä käytäntönä. Merkityksellistä on johdon intuitiivinen ymmärrys uudesta ajattelumallista ja siihen sisältyvästä tietämyksestä, jossa proaktiivinen empatia on toiminnan ytimessä.

Parikhin (1994) mukaan intuitiivinen ajattelu toimii tietoisuuden syvimpien rakenteiden tasolla, jolla on hyväksyttävä mielen, kehon ja tunteiden yhteys. Intuitiivisesta johtamisesta tulee arjen asiantuntemuksen ja toiminnan äänetöntä reflektointia ja hyödyntämistä. Rationaaliseen ajatteluun voidaan liittää intuitiivisuus. Rationaalisessa ajattelussa käytetään sanoja ja mielikuvia ja liikutaan käsitteiden maailmassa, mutta näiden väliset yhteydet ymmärretään intuition avulla. Intuitiivinen tiedostaminen järjestää käsitteet ja sanat sekä mielikuvat uudella tavalla saaden aikaan mielekkäitä ajatuskokonaisuuksia. Ihminen saa ikään kuin tietoa tapahtumista, joihin hänellä ei ole tietoista yhteyttä ja hän tietää selittämättömällä tavalla, mitä seuraavaksi tapahtuu tai hän ymmärtää intuitiivisesti, mitä toinen ihminen ajattelee. (Kolari 2010). Intuitiivisuuden voi nähdä tunteisiin, tuntemuksiin ja aistimuksiin liittyvänä piirteenä, ominaisuutena ja tunneperäisenä emotionaalisena johtamiskompetenssina.

Johtajan on uskallettava heittäytyä

Intuitiivisuus onkin tunneperäisessä johtamiskyvyssä, jossa mieli ja tunne yhdistyvät esimerkiksi uhkaavissa ja ahdistavissa tilanteissa. Tällöin syntyy merkityssuhde, jossa ihminen pyrkii löytämään ymmärtävän, hyväksyttävän ongelmanratkaisun. Tieto ja oppiminen todentuvat taitoina ja intuitiona. Taidot ovat todennettavia, intuitio on sisäistä käsittämistä ja pätevää ilman todisteita. Johtajan tehtävänä on johdettavien tiedon luomiseen liittyvien toimintojen edistäminen. (Ruohotie & Honka 1997). Johtajan on uskallettava heittäytyä tilanteeseen, ymmärtää, että oman arvovallan uhallakin intuitio tarjoaa luovan mahdollisuuden – joskus paremminkin kuin tosiasiat antaisivat syyn olettaa.

Intuitiivisuuteen sisältyy yksilön keskustelu itsensä kanssa, mahdollisuus saada tietoa tulevasta, levollisesti ja sisäisesti varmasti, kokemuksesta, tiedosta ja ymmärryksestä kumpuavin hyvän olon tuntein.

Strateginen, taktinen ja operatiivinen aloitteellisuus ja etulyöntiasema vaativat kykyä yhdistävät intuitiivinen ymmärrys ja analyyttisyys, tosiot ja uudet oivallukset Analyyttisyydessä intuitiivista havaintoa tai kokemusta analysoidaan, reflektoidaan ja tulkitaan aiempien kokemusten ja tietämyksen sekä vaiston pohjalta. Jokapäiväisissä elämän T-risteyksissä vastaantulevien ongelmatilanteiden suuntapäätöksissä intuitio yhdistää nämä tekijät ja kietoo ne ratkaiseviksi valinnoiksi. Intuitio on sisäistä viisautta, joka auttaa silloin, kun tunnetaan epävarmuutta ja koetaan vaikeaksi tehdä päätöstä pelkän tiedon tai faktojen perusteella. Realistinen intuition tulkinta voi edistää oivallusta ja siten helpottaa asian tai tilanteen uudelleen muotoilua. Intuition voi luoda edellytyksiä uudelle ymmärrykselle.

Yhä teknistyvässä erityisosaamisen toimintaympäristössämme myös johtamisajattelu on murroksessa. Perinteinen autoritäärinen ja johtamiskeskeinen ajattelu vaatii paitsi yksilön sisäisen näkemyksen hyväksymistä myös alati tiukkenevia vaatimuksia itsensä johtamisen kyvystä. Milleniaaleilla, z-sukupolvella, tarkoitetaan joukkoa, joka on syntynyt vuosituhannen vaihteen aikaan. Tämä saapumiserä on astumassa varusmiespalvelukseen ja muodostaa joukkotuotannossa puolustusvoimiemme iskevän ytimen. Ikäluokan transmodernit, pyyteettömästä yhteisöllisyydestä huolta kantavat, henkilökohtaisen elämän ja urapolun vaatimukset näyttäisivät korostuvan erinomaisten digivalmiuksien myötävaikuttamina. Nämä painotukset puolustusvoimien on syytä huomioida kouluttaja- ja johtajakoulutusta kehittäessään. Teknisin, taloudellisin ja ennen kaikkea suorituskykymittarein tulevaisuuden taistelijan intuitiivisen, ennakkoluulottoman ja uteliaan mielen huomioimisessa on vain voitettavaa.

Kirjallisuutta:

Berger, P. & Luckmann, T. (2005). Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tiedonsosiologinen tutkielma. Alkuteos: The Social Construction of Reality (1966). Suomentanut ja toimittanut Vesa Raiskila. 4. painos. Helsinki: Gaudeamus.
Hacking, I. (2009). Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? Vastapaino, Tampere.
Hämäläinen, R. P. & Saarinen. E. (2005). Systeemiäly. Helsinki University of Technology Systems Analysis Laboratory Research Reports B25, May 2005.
Järvinen, A., Koivisto, T. & Poikela, E. (2002). Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Juva: WS Bookwell Oy.
Kolari, P. (2010). Tunneälyjohtaminen asiantuntijaorganisaation muutoksessa. Tampere: Tampereen yliopisto.
Lindberg, J. (2018). Puolustusvoimain Lippujuhlan päivän paraatipuhe Seinäjoella 4.6.2018. Osoitteessa http://puolustusvoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/puolustusvoimain-komentajan-puhe-puolustusvoimain-lippujuhlan-paivan-paraatissa-seinajoella-4-6-2018. Ladattu 5.6.2018.
Parikh, J. (1994). Intuition: The new frontier of management. Oxford: Blackwell.
Raami, A. (2015). Intuition Unleashed – On the application and development of intuition in the creative process. Helsinki: Aalto-yliopisto.
Ruohotie, P. & Honka, J. (toim.) (1997). Osaamisen kehittäminen organisaatiossa. Seinäjoki: RT Consulting Team. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.

Kirjoittaja, KTT, majuri evp Pekka Kurvinen työskentelee itsenäisenä johdon konsulttina ja valmentajana sekä tietokirjailijana.
kurvisen.pekka(at)gmail.com, Twitter: (at)PKurvinen