Erikoissuunnittelija Irina Olkkonen koordinoi ja kehittää MPK:n varautumis- ja turvallisuuskoulutusta sekä valtakunnallista kyberkoulutusta. Hän on kirjoittanut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa oppaan “Kyberin taskutieto”.

Hän katsoo, että MPK on ketterä koulutusorganisaatio ja voi nostaa koulutusaiheiksi teemoja, joille on tarvetta. “Tärkeä voimavaramme on osaavat vapaaehtoiset kouluttajat”.

Artikkeli on kirjoitettu osana Helsingin yliopiston “Pedagoginen johtaminen digiajalla” kurssia.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on valtakunnallinen koulutusorganisaatio, joka kouluttaa ihmisiä selviytymään paremmin poikkeusoloissa ja arjen vaaratilanteissa. MPK toimii koulutuksen yhteistyöorganisaationa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentällä. Kouluttamisen keskiössä ovat sitoutuneet vapaaehtoiset kouluttajat. MPK pyrkii antamaan kouluttajilleen mahdollisimman hyvät puitteet, jotta koulutustyö olisi mahdollisimman helppoa.

Yksi koulutustyötä tukeva väline on kouluttajanopas, joka auttaa kouluttajaa muistamaan tarvittavat asiat. MPK on uudistanut kouluttajan opastaan ja vuoden 2018 aikana käyttöön otetaan uusi kouluttajanopas. Päivitystyö osuu hyvään kohtaan, sillä myös Puolustusvoimat ovat päivittämässä omaa kouluttajan opastaan. MPK on tehnyt kouluttajanoppaan päivitystyössä yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa, sillä on tärkeää, että kouluttajanoppaat ovat linjassa keskenään. Oppaat eivät ole toisten kopiota, koska MPK:n kouluttajanopasta hyödynnetään sotilaallisen koulutuksen lisäksi kokonaisturvallisuuskoulutuksessa.

Vapaaehtoiset kouluttajat on otettu päivitystyöhön mukaan, ja he ovat voineet antaa kehitysehdotuksia ja palautetta eri kanavia pitkin.

“MPK teettää vapaaehtoisille sitoutuneille kouluttajille joka toinen vuosi kyselyn, jossa selvitetään mm. kouluttamisen reunaehtoja” kertoo MPK:n koulutuspäällikkö Juha Niemi. Tämän vuoden kyselyssä kouluttajanoppaan päivitystyö nostettiin esille ja vastaajat saattoivat esittää toiveita tulevan oppaan sisältöön.

”Karkeasti voidaan todeta, että 50 prosenttia kouluttajista kaipaa tukea ja jonkinlaisia muistilistoja koulutustilanteeseen ja toinen puoli toivoo uusia menetelmiä ja pedagogiikka, joiden avulla omia koulutustaitoja voi kehittää” Niemi jatkaa.

Nämä toiveet tulevat näkymään uuden kouluttajanoppaan rakenteessa. Oppaita julkaistaan kaksi: helposti mukaan otettava maastovihko on pieni opas, josta löytyy tehtävä- ja muistilistoja kouluttajan tueksi. Lisäksi verkossa julkaistaan laajempi kouluttajanopas, joka tukee koulutuksen suunnittelussa tarjoten teoriaa käytännön tueksi.

Teorian vieminen käytäntöön

Yksi MPK:n oppaan teorioista on pedagoginen johtaminen. Pedagoginen johtaminen on käytössä erityisesti oppilaitosmaailmassa, mutta sitä on alettu hyödyntää laajemmin myös muualla. Kapteeni Juha Tuominen on tuonut mm. Kylkiraudan blogiteksteissä pedagogisen johtamisen käsitettä tutuksi. Pedagoginen johtaminen voidaan määritellä tietyn oppimistavoitteen toteuttamiseksi, mutta laajasti ymmärrettynä pedagogisella johtamisella tarkoitetaan koko organisaation kasvun ja kehittymisen tukemista. Oppiva organisaatio kehittää toimintaansa jatkuvasti ja luo tulevaisuuttaan ylläpitämällä sekä kehittämällä ydinosaamistaan toimintaympäristön vaatimalla tavalla (Johtajan käsikirja, 2012).

Teorian sijaan MPK:n koulutuksessa painottuu käytäntö. Pedagoginen johtaminen on hyvä muuttaa käytännön merkitykseksi, jolloin myös teorian ymmärrettävyys on helpompaa. Reserviläiset ovat koulutuksissa innostunutta porukkaa, jotka haluavat tehdä työtä yhteisen tavoitteen eteen. Kouluttajan on tärkeä kertoa, mitä yhteisiä tavoitteita koulutuksella on, jotta ne voidaan saavuttaa. Tekevä joukko pääsee kyllä maaliin, kun tavoite on selvä. Ilman hyvää vuorovaikutusta ei synny positiivista tekemisen meininkiä. Kouluttajan on tärkeää osata sekä kuunnella että sitouttaa porukka yhteisen oppimisen ja tavoitteen saavuttamiseksi. Pedagoginen johtaminen on yksinkertaisimmillaan läsnäoloa.

”MPK:ssa kannustetaan uuden kouluttajan käsikirjan myötä vahvasti mestari-kisälli-suhteisiin, jotka ovat hyvä esimerkki pedagogisesta johtamisesta käytännössä. Vanhempi tai kokeneempi reserviläinen ottaa uuden tulijan siipiensä suojaan, ohjaa tätä omalla tehtäväpolullaan etenemisessä sekä opettaa tälle uusia taitoja. Oppiminen on myös vastavuoroista, sillä nuoremmillakin toimijoilla on usein paljon annettavaa, esimerkiksi varusmiespalveluksessa saatuja uusia oppeja”, listaa MPK:n koulutussuunnittelija Ossi Hietala, joka on päävastuussa kouluttajanoppaan kirjoitustyöstä.

Digiaika lisää kouluttamisen mahdollisuuksia ja motivaatiota

MPK:n koulutukset järjestetään pääsääntöisesti viikonloppuina. Monella kurssilla aika on kortilla ja PVMoodlea – Puolustusvoimien verkko-oppimisympäristö – hyödynnetään kurssien tukena esimerkiksi siten, että kurssille tuleva tutustuu tiettyyn teoriamateriaaliin jo etukäteen ja tällä tavalla viikonloppuun jää enemmän aikaa tekemiselle. Tämä antaa myös kouluttajalle paljon erilaisia vaihtoehtoja rakentaa koulutuskokonaisuutta. Vielä verkkotyötilat eivät vielä ole käytössä täydellä teholla, ja PVMoodlea käytetään usein vain materiaalin tallennuspaikkana. Verkkokoulutusta reserviläisille kehitetään koko ajan.

Kehitysjohtaja Kalle Huhtala, Edita Publishing Oy:stä tekee työtä erilaisten verkkokoulutusten parissa. Huhtala nosti lokakuun alussa pidetyssä Puolustusvoimien ADL-seminaarissa reserviläisten verkko-oppimisen esille. ”Kertausharjoituksia on rajallinen määrä. Voidaanko verkko-oppimisella parantaa reservin kykyä vastata kohonneisiin osaamisvaatimuksiin ja nopeampaa reagointia vaativiin tilanteisiin?”

Tällä hetkellä reserviläisten on mahdollista suorittaa PVMoodlessa yksi kurssi, jonka suorittamisesta voidaan myöntää rinnasteinen kertausharjoitusvuorokausi. Perustietoa Puolustusvoimista -kurssin päämääränä on lisätä opiskelijoiden tuntemusta puolustushallinnon tavoitteista ja toiminnasta. Se on kattava opetuspaketti ja antaa kuvan kentästä.

Huhtala myös nostaa esille motivaation merkityksen. Reserviläiset ovat erittäin motivoitunutta porukkaa, ja tätä motivaatiota tulee pitää yllä. ”Kertausharjoituksissa, joihin olen osallistunut, on tuotu esille toivomus, että jonkin asian olisi voinut opiskella valmiiksi verkossa jo ennen lähijaksoa” Huhtala kertoo. Uuden oppimiselle on motivaatiota. Verkossa motivaation tunnetta voidaan vahvistaa ja ylläpitää. Pedagogisen johtamisen näkökulmasta tässä tarvitaan myös läsnäoloa eli verkkokurssin lisäksi tarvitaan verkkokouluttajaa, joka on läsnä, vaikka siellä verkossa.