ST Risto Sinkko

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) seminaarissa 15.11.2017 puhuneet Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola (vasen kuva) ja prikaatikenraali (evp), VTL Juha Pyykönen olivat yhtä mieltä siitä, että globaalissa turvallisuudessa on tapahtunut ja tapahtuu muutoksia. Aaltolan mukaan geopolitiikka on muuttunut, koska kytkennät muuttuvat. Pyykönen kuvasi, että maailmanpolitiikan napaisuudet ovat muuttuneet ja sotaparadigma on muuttunut.

Mika Aaltola arvioi muuttunutta tilannetta Suomen kannalta niin, että emme voi vaan odottaa, laittaa silmät kiinni ja toivoa, että Suomen turvallisuustilanne paranee. Suomen turvallisuudesta pitää huolehtia. – Olemme suurvaltana itseään pitävän autoritaarisen Venäjän naapurina.

Aaltola kommentoi Venäjää monin tavoin, pohtien huolestuneena myös jossain vaiheessa tulevaa vallanvaihtoa. – Demokratiassa vallanvaihto voi olla sotkuista kuten Yhdysvaltojen presidentinvaalit tai brexit Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, mutta vallanvaihto on kuitenkin legitiimiä. Venäjällä voi olla toisin.

Geopolitiikan muuttuneita kytköksiä Aaltola kuvasi viittaamalla Yhdysvaltojen läsnäoloon Baltiassa. Yhdysvalloilla on nyt tietoa Pohjolan oloista enemmän kuin koskaan aikaisemmin, hän totesi. Aaltolan mukaan data on uusi öljy, ja se tuottaa kognitiivisia virtoja. Ne ovat yhdysvaltalaisten suuryritysten käsissä, mutta ne voivat myös vaikuttaa eri maiden politiikkaan. Uusia metaforia tarvitaan, hän kiteytti.

Aaltolan näkemys oli tulevaisuuden kannalta rauhoittava sikäli, että hän totesi, että demokratiat eivät sodi keskenään. Demokratioilla on silti haasteita.

Reservistä vaikuttava Juha Pyykönen tuki Aaltolan näkemyksiä sotilaallisesta näkökulmasta. Hänen lähtökohtansa arvioinnille oli se, että Yhdysvallat ainoana globaaleihin operaatioihin pystyvänä asemahtina vetäytyy ja jättää tilaa muille. Se keskittyy omaan turvallisuuteensa ja sisäisiin asioihinsa. Pyykönen kuvasi, että kylmän sodan aikaan maailma oli kaksinapainen, sen jälkeen kuusitoista vuotta yksinapainen ja nyt moninapainen.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen sotilaallisena paradigmana nähtiin kriisinhallinta. Venäjän operaatioiden vuoksi uudeksi paradigmaksi tuli oman alueen puolustaminen. Yleisenä kehityksenä hän esitti, että sodan kehitys seuraa yhteiskuntien kehitystä. Sotilaallista välinettä kehitetään, koska sen ominaisuutena on nopeus muihin mahdolliseen vaikuttamisen keinoihin verrattuna.

Pyykösen mukaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö perustuu molempien etuun. Pohjoismaat suuntautuvat turvallisuusajattelussaan kuitenkin eri ilmansuuntiin. Norja on merivalta ja suuntautuu pohjoiseen, Ruotsin vahvuutena ovat ilmavoimat ja se suuntautuu länteen, sillä on omat sidoksensa Yhdysvaltoihin. Tanska on vahvimmin Naton varassa ja suuntautuu etelään. Suomi on itsenäisesti vastuussa sotilaallisesta turvallisuudestaan. Tulevassa puolustusyhteistyössä hän näki vahvuutena Suomen hybridiosaamisen.

Prikaatikenraali (res.), VTL Juha Pyykösen alustuksessaan käyttämä materiaali löytyy tästä linkistä.