”Turvallisuustilanteessa ei paluuta entiseen”
Risto Sinkko
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) oli kerännyt hyvän joukon asiantuntijoita journalistiseminaariinsa 14.12.2016. Puhujat olivat sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden asiantuntijoita. Seminaarin teemaa voisi yleistäen kuvata yhdellä ilmauksella – paluuta entiseen ei ole, ei sisäisessä eikä ulkoisessa turvallisuudessa.
Historiallisesti mielenkiintoinen oli MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Wikmanin huolestuminen kansalaisten maanpuolustustahdosta. Hän toivoi, että keväällä julkistettava puolustusselonteko ottaisi kantaa maanpuolustustahdon vahvistamiseen. Toimenpiteen tavoista hän ei esittänyt näkemystä. Tilaisuudessa puhunut puolustusministeri Jussi Niinistö arvioi, että selonteko valmistuu eduskunnan kevätistuntokauden alkuun ensi helmikuussa.
Historiallinen näkökulma on se, että MTS:n edeltäjä oli Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunta, jonka toiminta lopetettiin 1975. Nykyinen MTS on rajannut toimintansa tarkoituksen niin, että se tarjoaa medialle ja tutkijoille aineistoa maanpuolustustahdosta, mutta ei tee tutkimuksissaan mitään tulkintoja tai johtopäätelmiä – puhumattakaan suosituksista maanpuolustustahdon parantamisesta. Kokonaisturvallisuuden kannalta kansalaisten henkisestä kriisinkestokyvystä huolehtiminen kuuluu nykyään turvallisuuskomitealle, joka sekin toimii puolustusministeriön yhteydessä kuten MTS. Käytännön toimenpiteistä vastaa opetusministeriö.
Venäjä ja Itämeri
Venäjän tilanteesta puhujilla oli yhtenevä näkemys siitä, että Venäjän puolustusbudjetti ja sen osuus BKT:stä on laskussa kahden huippuvuoden jälkeen. Rahassa arvioituna Venäjän puolustusbudjetti on noin kymmenesosa USA:n budjetista. Tästä huolimatta esitettiin arvioita, että mm., että Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen tilanne olisi heikentynyt ja että tilanne tulisi tulevinakin vuosina – jopa vuosikymmeniksi – kehittymään huonompaan suuntaan. Esitetty tulkinta oli se, että voimapolitiikka on tehnyt paluun. Avoin maailma, jossa globalisaation vaikutus toimii yhteisen edun nimissä, on jäämässä taustalle.
Itämeren alueen valtioiden, Saksan, Puolan ja Ruotsin asevoimien reservien määrä on 2010-luvulla olennaisesti laskenut. Varsinkin Saksassa asevoimien rauhanajan vahvuutta on selvästi pienennetty. Näin Venäjä ei voi perustella toimintaansa Itämeren militarisoinnilla.
Venäjä kehittää sotilasstrategisia näkemyksiään jatkuvasti. Yhtenä seurauksena nähdään se, että rauhan ja konfliktin rajapinta häipyy toiminnallisesti ja ajallisesti.
Maahanmuutossa edelleen tilanne päällä
Viime vuoden yllättävän maahantuloaallon jälkeen muuttajien määrä on laskenut aikaisemmalle tasolle, mutta tilanne on edelleen päällä. Turvapaikka-anomusten käsittely on pahasti kesken. Ilman turvapaikkaa jääneiden palauttaminen on vaikeaa ja tätä joukkoa käsittäviä päätöksiä vasta tehdään. Maahanmuuton logistiikan järjestelyissä keskeinen osa on ollut rikollisjärjestöillä.
Vaatimuksia sisäisen turvallisuuden takaamiselle lisää sotaa käyviin Lähi-Idän maihin lähteneiden määrä ja sieltä palaavat. Kysymys on sadoista henkilöistä. Tilanteen käsittelyä viranomaisten kannalta haittaavat tietyt rajoitukset laeissamme. Työ niiden purkamiseksi on käynnissä.
Sisäisen turvallisuustilanteen kiristymisestä puhujat olivat oikeammassa kuin arvasivatkaan. 19. päivä joulukuuta tapahtunut terroriteko Berliinissä tehosti turvallisuustoimia mm. kaikissa Pohjoismaissa. Yksi epäily on, että terroria kohdistetaan joulun viettoon ja joulun tapahtumiin.
ST, maj res Risto Sinkko on aiemmin kirjoittanut verkkolehteen artikkelit ”Epävarmuuden aika heijastuu kansalaisten maanpuolustusajatteluun” (18.10.2014), ”Vapaaehtoisuus maanpuolustuksessa kaipaa tukea” (11.11.2014), ”Löytyykö maanpuolustusajattelulle yhteistä pohjaa?” (23.11.2014), ”Maanpuolustusajattelun heikoista signaaleista ”suoraan huutoon” (08.12.2014) ja ”Henkisen maanpuolustuksen suunnittelusta henkisen maanpuolustuksen suunnitteluun” (9.11.2016) sekä ”Ulkoinen ja sisäinen turvattomuus ajan ilmiö” (2.12.2016).
