Juha Tuominen

Puolustusvoimien tärkein rauhan ajan työ tehdään perusyksiköissä. Perusyksiköiden tehtävänä on kouluttaa laadukkaita sodan ajan joukkoja. Lisäksi perusyksiköt tekevät arvokasta kasvatustyötä. Perusyksiköissä toteutettavan varusmieskoulutuksen kautta suomalaisille välittyy myös yksi kuva Puolustusvoimien päivittäisestä toiminnasta. Varusmieskoulutuksen lopulla kerättävien loppukyselyiden perusteella varusmiehet ovat olleet varsin tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Näyttää siltä, että koulutuskulttuuri on ollut useamman vuoden nousujohteisella käyrällä. Kuitenkin varusmieskoulutusta on jatkuvasti kehitettävä.

Puolustusvoimauudistuksen seurauksena jokaisessa koulutusjoukkueessa on vähintään 2,5 kouluttajaa. Se tarkoittaa ainakin teoriassa sitä, että koulutus on aikaisempaa tehokkaampaa. Lisääntyneet henkilöstöresurssit mahdollistavat esimerkiksi harjoituksien laadukkaamman suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin. Voidaan perustellusti olettaa, että varusmieskoulutus on parempaa, kun kouluttajilla on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia kehittää koulutustapahtumia sekä antaa varusmiehille yksilöllisempää ohjausta ja palautetta.

Henkilökunnan osaamisen kehittämisen kannalta lisääntynyt kouluttajamäärä mahdollistaa sen, että hiljaisen tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen on aiempaa helpompaa. Erilaisten työparien muodostaminen mahdollistaa esimerkiksi uuden ja kokeneemman työntekijän välisen mentoroinnin, jossa kumpikin osapuoli voi saada toisiltansa ideoita ja oppia uutta. Tämä tehostaa arkipäivän työssä oppimista.

Myös koulutuksen laatuun panostetaan. Tällä hetkellä esimerkiksi Maavoimissa pilotoidaan sotilaan toimintakyvyn kehittämissuunnitelmaa. Sotilaan toimintakyky tarkoittaa valmiutta toimia tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti haastavissa tilanteissa. Toimintakyky on sotilaan kokonaisvaltaista toimintaa. Toimintakyvyn ulottuvuudet voidaan jakaa esimerkiksi fyysiseen ”jaksamiseen”, psyykkiseen ”ajatteluun ja kestämiseen”, sosiaaliseen ”yhteistoiminnallisuuteen” ja eettiseen ”vastuullisuuteen”. Kiteytetysti voidaan sanoa, että sotilaskouluttajan tärkeimpänä tehtävänä on ohjata sotilaiden oppimista ja kasvua eli toimintakyvyn kehittymistä. Suorituskykyinen joukko rakentuu toimintakykyisistä yksilöistä.

Sotilaan toimintakyvyn kehittämissuunnitelman tarkoituksena on terävöittää tavoitteiden ja tavoitteenasettelun merkitystä jokaisen koulutettavan osalta. Ajatus on hyvä. Kasarmin pihalla kouluttajan harjoituskäskystä ääneen lukema ”taksonomiarimpsu” ei vielä takaa koulutettavan ymmärrystä siitä, mitä hänen pitäisi oppia, miksi ja miten. Keskinkertaisen ja hyvän koulutustapahtuman suurin ero on siinä, kuinka koulutettava on sisäistänyt oppimistavoitteiden sisällön ja merkityksen. Oli hienoa huomata, että toimintakyvyn kehittämissuunnitelman tavoitteenasettelulomakkeessa on kiinnitetty huomiota erityisesti yksilöiden omien tavoitteiden muodostamiseen. Tämä lisää koulutettavien ymmärrystä sekä yksittäisen harjoituksen että kokonaisen koulutuskauden vaatimuksista. Se taas mahdollistaa sotilaan kasvattamisen ja kouluttamisen taistelijaksi, jolla on itseluottamusta, rohkeutta, ryhmätyötaitoja ja kykyä tehdä oikeita, käytännöllisesti viisaita, ratkaisuja.

Näyttää siltä, että tulevaisuuden epäselvissä ja monimutkaisissa kriiseissä on kyse eräänlaisesta oppimiskilpailusta. Notkeat, muutoskykyiset ja oppivat organisaatiot voivat selvitä taisteluista voittajina. Häviäjän kohtalo lankeaa jäykän kaavamaiselle, hitaalle ja ennalta arvattavalle osapuolelle. Toisinaan sotilaskulttuuria leimaavina piirteinä pidetään ennakoitavuutta, suunnitelmakeskeisyyttä, liiallista selkeyttä, oma-aloitteellisuuden rajoittamista ja jopa eräänlaista holhoamista. On välttämätöntä, että sotilaskoulutuksessa kiinnitetään yhä enemmän huomiota menetelmiin, jotka lisäävät koulutettavien rohkeutta, innovatiivisuutta, itsenäisyyttä, sekä päätöksenteko- että toimeenpanokykyä. Yleistä asevelvollisuutta kehitettäessä Puolustusvoimien on järjestettävä niin laadukasta koulutusta, että varusmiehet kokevat, että heillä on oikeus siihen osallistua.

Erään sotilasmuseon vieraille kerrottiin, että vanha kalusto on näytteillä museon alueella ja opetusmenetelmiä voi kukin käydä katsomassa lähivaruskunnassa. Onneksi vitsi on vanha. Onhan?