Toisen maailmansodan jälkeen Sveitsi on ollut kiinnostunut Suomen maanpuolustuksesta ja Suomi Sveitsin maanpuolustuksesta. Kiinnostus on edelleen suuri, koska molemmissa maissa maanpuolustuksen perusratkaisuna on yleinen asevelvollisuus.

Yksi suomalainen upseeri on tutustunut vuosittain Sveitsin maanpuolustukseen ja yhteiskuntaan sekä kaksi Sveitsin upseeria vuosittain Suomen maanpuolustukseen ja yhteiskuntaan.

Entiset upseeristipendiaatit ovat vierailleet puolisoineen muutaman vuoden välein vuorotellen Sveitsissä tai Suomessa. Viimeinen vierailu tapahtui Sveitsissä syyskuun 2014 alussa.

Suomalaiset upseerit stipendiaatteina Sveitsissä

Vuodesta 1949 lähtien on vuosittain yksi suomalainen upseeri tutustunut Sveitsiin ja sen armeijaan Schweizerische Vereinigung der Freunde Finnlands, (SVFF Suomen Ystävät Sveitsissä) -yhdistyksen stipendiaattina. Stipendiaatteja on kutsuttu Mannerheim-stipendiaateiksi, koska nimitys tapahtuu juhlallisessa tilaisuudessa Mannerheimin muistomerkillä Geneve-järven rannalla Montreux’n lähellä Territet’ssä. Yhteensä Sveitsin järjestelmään on tutustunut 79 suomalaista upseeria.

Suomalainen upseeri on tutustunut Sveitsin maanpuolustukseen ja yhteiskuntaan. Hänen ohjelmastaan on vastannut Sveitsin armeija. SVFF-yhdistys on järjestänyt tutustumisia Sveitsin yhteiskuntaan ja antanut suomalaiselle upseerille stipendin. Suomalais-sveitsiläinen upseeriyhdistys on avustanut ohjelman laatimisessa.

Vuoden 2013 upseeristipendiaatti everstiluutnantti Mano Nokelainen (stipendiaattiaikana majuri) kertoo kokemuksistaan seuraavaa:

”Suomalainen upseeri on kolmen kuukauden stipendiaattiaikanaan tutustunut Sveitsin maanpuolustukseen sekä yhteiskuntaan. Hänen ohjelmansa toteutuksesta on vastannut Sveitsin armeijan yhteysupseeri, joka on pyrkinyt rakentamaan ohjelman stipendiaatin toiveiden mukaisesti.

Viime vuosina stipendiaattiaika on käsittänyt tutustumisia armeijan eri koulutuskeskuksiin, osallistumisen vähintään yhdelle pitemmälle kurssille (esim. Sveitsin yleisesikuntaupseerikurssi 2 viikkoa), osallistumisen kertausharjoitukseen (noin 1 viikko), osallistumisen varusmiesten koulutustapahtumiin (esim. aselajikurssi, tarkkampujakurssi ja vuoristojääkärikurssi) sekä tietysti perehtymiset armeijan eri johtoportaisiin kuten pääesikunta, puolustusministeriö ja alueellinen esikunta.

Tämän kattavan, ammatillisesti erittäin avartavan ja kehittävän, ohjelman lisäksi ohjelmaan kuuluu vierailut sveitsiläisissä perheissä, tutustumiset eri kulttuuritapahtumiin sekä tietysti edustamiset suomalais-sveitsiläisten yhdistysten tilaisuuksissa.

Kaiken huippuna on kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Montreuxin Territet´ssä pidettävä Mannerheimin muistojuhla, jossa suomalaisupseeri nimitetään juhlallisesti Mannerheim-stipendiaatiksi.

Ohjelmat ovat olleet aina erittäin hyvin järjestettyjä ja sveitsiläiset ovat aina olleet erittäin vieraanvaraisia. Suomen lippu on ollut vierailukohteissa aina hyvin esillä.”

Stipendiaatteina Suomessa

Vastavuoroisesti ensimmäiset sveitsiläiset upseeristipendiaatit saapuivat Suomeen vuonna 1970. Vakiintuneen tavan mukaan Suomeen on saapunut vuosittain neljäksi viikoksi kaksi sveitsiläistä upseeria, joista toinen on kantahenkilökuntaan kuuluva ja toinen reservin upseeri (Milizoffizier).

Ohjelmasta on vastannut Suomen puolustusvoimat. Ohjelman laadinnassa on pyritty ottamaan huomioon sveitsiläisten upseereiden aselajit ja toivomukset. Ohjelman on laatinut perinteisesti viimeksi Sveitsissä stipendiaattina ollut suomalainen upseeri. Vuoden 2014 ohjelman laati everstiluutnantti Mano Nokelainen. Hän joutuu laatimaan ohjelman myös vuoden 2015 sveitsiläisille stipendiaateille, koska tänä vuonna ei suomalaista upseeria ole stipendiaattina Sveitsissä.

Sveitsin Ystävät Suomessa ry on antanut stipendiaattiupseereille stipendin ja yhdessä paikallisosastojen kanssa vastannut muutamien päivien tutustumisesta Suomen yhteiskuntaan.

Sveitsin upseereiden mielestä Suomi on sopiva yhteistyökumppani, koska molempien maiden perusratkaisu on yleinen asevelvollisuus. Sveitsiläiset ovat pystyneet keskustelemaan joukko-osastovierailujen aikana vapaasti varusmiesten kanssa. Heille on muodostunut erittäin hyvä kuva suomalaisten varusmiesten maanpuolustustahdosta.

Useat sveitsiläiset upseeristipendiaatit ovat ihastuneet Suomen yhteiskuntaan. He tulevat lomamatkoillaan mielellään Suomeen uudelleen. Suomeen on tutustunut tähän mennessä stipendiaatteina 89 sveitsiläistä upseeria.

Suomalais-sveitsiläinen upseeriyhdistys

Sveitsiläiset Suomessa stipendiaatteina olleet upseerit perustivat syyskuussa 1989 oman yhdistyksen ”Die Finnisch-Schweizerische Offiziersvereinigung”. Sen tarkoituksena on järjestää esitelmiä Suomen maanpuolustuksesta ja sen historiasta, tehdä tunnetuksi Suomen onnistunutta puolustusta erityisesti talvisodassa, organisoida suomalaisen upseeristipendiaatin ohjelmaa Sveitsissä, järjestää kunnianosoitukset marsalkka Mannerheimin muistomerkillä Territet´ssä Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6. ja huolehtia entisten Sveitsissä stipendiaatteina olleiden upseereiden tapaamisista Sveitsissä (nk. ”Kertausharjoitukset”).

Yhdistyksellä on noin 120 jäsentä. Puheenjohtaja on tällä hetkellä everstiluutnantti Olivier Jacot-Guillarmod (Yhdistyksen kotisivut)

Sveitsissä ja Suomessa on järjestetty upseerivaihtoon liittyen muutamien vuosien välein ”Kertausharjoituksia” entisille upseeristipendiaateille ja heidän puolisoilleen. ”Kertausharjoituksiin” on kutsuttu vuorotellen Sveitsissä tai Suomessa stipendiaatteina olleet upseerit puolisoineen. Ensimmäinen ”Kertausharjoitus” järjestettiin vuonna 1981.

Tänä vuonna ”Kertausharjoituksen” järjestivät Sveitsin armeija ja Sveitsiläis-suomalainen upseeriyhdistys Sveitsissä 31.8. – 7.9.2014. ”Kertausharjoituksen WK 2014” (WK, Wiederholungkurs) osallistui 11 suomalaista upseeria ja heidän puolisoitaan, yhteensä 19 henkilöä Suomesta. Majoittuminen oli järjestetty yhtä yötä lukuun ottamatta Windischin kutsuntakeskukseen.

Ohjelmaan kuului:

– 1.9. tutustuminen Paul Scherrer Instituuttiin (kansainvälinen tutkimuskeskus) Villigenissä sekä tutustuminen Rooman ja Habsburgin historiaan Windischissä (Rooman aikana Vindonissa)
– 2.9. tutustuminen Pioneerikouluun ja pioneerien koulutukseen Bruggissa sekä Alueellisen rykmentin 2 (Territorialregion 2) toiminnan ja Sveitsin armeijan uudistuksen (WEA, Weiterentwicklung der Armee) esittely
– 3.9. tutustuminen Air 14 ilmailunäytökseen Payernessä, kunnianosoitus Mannerheimin muistomerkillä Territet´ssä Geneve-järven rannalla ja illallinen Abbaye de Salazin viinitilalla Ollonissa
– 4.9. herroille ammunta Hongrinin harjoitusalueella Sveitsin armeijan Sakon tarkkuuskivääreillä 600, 800 ja 1000 metrin etäisyyksille, rouville tutustuminen Martignyssä Renoirin taidenäyttelyyn, tutustuminen Caillerin suklaatehtaaseen Brocissa ja Raclette/Fondue illallinen Gruyeressa
– 5.9. tutustuminen Pilatuksen lentokonetehtaaseen Stansissa ja tutustuminen Luzernin kaupunkiin
– 6.9. opastettu tutustuminen Badenin kaupunkiin, illalla yhteinen päätösillallinen yhdessä sveitsiläisten Suomessa olleiden upseeristipendiaattien kanssa

Suomessa olleet sveitsiläiset upseeristipendiaatit ovat antaneet matkastaan erittäin myönteistä palautetta. Sveitsin pääesikunnan edustajan mukaan Sveitsin upseerit tuntevatkin mielenkiintoa Suomea kohtaan ja he osoittavat nykyisin halukkuutta tulla Suomeen.

Sveitsiläiset esittivät WK 2014 aikana hyvin voimakkaasti huolensa Sveitsin ja Suomen upseerivaihdon tulevaisuudesta. Sveitsiläiset haluavat upseerivaihdon jatkuvan. Vuosina 2011 ja 2014 suomalaista stipendiaattiupseeria ei ollut Sveitsissä. Ei ole varmaa, lähettääkö Suomi ensi vuonnakaan upseeria Sveitsiin.

Sveitsin sotakoulujen opetuskieli on saksa. Ranskankielisen Sveitsin joukko-osastoissa kieli on ranska. Vaikka saksankielen opetus on lopetettu Maanpuolustuskorkeakoulussa, saksankielen osaamiselle olisi tarvetta. Sveitsin lisäksi saksaa puhuu äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä Euroopan Unionin alueella. Saksan kieltä tarvitaan myös Saksassa Führungsakademien kursseilla.

Upseerivaihdon hyödyt

Molempien maiden upseereiden on hyödyllistä tutustua toistensa asevelvollisuusjärjestelmiin ja ratkaisuihin, vaihtaa tietoja, lisätä tietotaitoa sekä avartaa näkemyksiä. Suomen upseereiden saksankielen taito kehittyy stipendiaattiaikana ja sen jälkeisessä yhteydenpidossa sveitsiläisiin kollegoihin.

Upseerivaihdossa syntyy hyviä ystävyyssuhteita. Tietojen päivittäminen on vaivatonta. Lomamatkat suuntautuvat stipendiaattiajan jälkeen usein Sveitsiin tai Suomeen. Toivottavasti hyödylliseksi koettua upseerivaihtoa Sveitsin ja Suomen välillä voidaan jatkaa.