Johtaja, orientaatio ja joustavuus

Streng Mikko 12808Dh2013 10x15

 

 

Kapteeni Mikko Streng on Kylkiraudan verkkolehden uusi bloggari. Hän palvelee johtamisen opettajana Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella. Tehtävässään hänelle tarjoutuu oiva mahdollisuus päivittäin pohtia johtamista sekä varsin kokemattomien että kokeneempienkin johtajien kanssa. Blogeissaan hän tulee käsittelemään johtamiseen liittyviä ilmiöitä ja tuo esille siihen liittyviä ajatuksiaan.

 

 

Mitä opetat, kun opetat sotilasjohtamista? Tämän kysymyksen kirjoitimme kollegani kanssa nuhjuisen fläppitaulun yläreunaan pohtiessamme opetuksen kehittämistä. Samaa on kysytty minulta muulloinkin. Kysymyksen kuullessani olen miettinyt mistä, ja miten aloittaisin vastaamisen. Tiivistäminen on aina vaikeinta. Siksi vastaukseni ovat olleet usein varsin monipolvisia ja vaihtelevia.

Samalla tavalla kävi myös fläppitaulun kanssa. Iso taulu täyttyi hetkessä tekstistä ja kuvista. Sisältöä ei puuttunut, haasteellisinta oli lopulta tiivistää ja jäsennellä. Tiivistämisen vaikeus saattaa johtua siitä, että kaikki sotilasopetuslaitoksissa annettava opetus liittyy johtamiseen, tavalla tai toisella. Ainakin kaikkea opiskeltavaa voidaan tarkastella johtamisen näkökulmasta. Tämä on sinänsä luonnollista, koska koulutusohjelmien kokonaistavoitteena on kasvattaa johtajia.

Ehkä olemmekin sotilasjohtajina itse liian lähellä johtamista ilmiönä, ja sen erittely on siksi vaikeaa? Voit kokeilla asiaa itse. Yritä itse määritellä, mitä on johtaminen ja johtajuus. Älä käytä hakukonetta. Kirjaa ajatuksesi ja keskustele siitä toisten kanssa. Mistä päädytte puhumaan, kun puhutte johtamisesta

Ajatuksemme ja määritelmämme johtamisesta ja johtajuudesta paljastavat jotakin meistä itsestämme. Ne kertovat orientaatiostamme ympäröivään maailmaan. Miksi tämä on tärkeää?

John Boyd korosti orientaation merkitystä OODA -kehässään. Hänen mukaansa orientaatio on päätöksenteossa kaikkein vaikuttavin tekijä, ja siksi se on kehän tärkein osa. Boydin mukaan orientaatio vaikuttaa tiedostetusti ja tiedostamatta yksilön havainnointiin, päätöksiin ja toimintaan. Orientaatiomme määrittää näin siis johtamistamme. Boyd näki orientaation muodostuvan yksilön perinnöllisistä tekijöistä, informaatioympäristöstä sekä kulttuurin vaikutuksesta.

Monesti tuntuu, että vallitseva orientaatiomme korostaa suunnitelmallisuutta ja sopimista. Tavoitteeseen pääsyn kannalta keinojen ja työkalujen määrittely koetaan tärkeäksi. Korostetaan prosesseja ja vaiheita. Johtaja määritellään työn jäsentäjäksi, tahdittajaksi ja valvojaksi.

Tällaisessa suunnitelmallisuutta korostavassa orientaatiossa asiantuntijuus luo vahvan pohjan johtajuudelle. Juhana Torkki kirjoitti kirjassaan Puhevalta (2006) suomalaisen yhteiskunnan asiantuntijuutta korostavasta mentaliteetista. Torkin mukaan olemme Suomessa kasvaneet keskittymään asiaan, emme yleisöön. Jos näin on, saattaa myös johtaminen keskittyä ensisijaisesti työkaluihin ja prosesseihin, eikä ihmisiin.

Toisessa ääripäässä orientaatiomme voi korostaa kaaosta ja luonnollisen valinnan logiikkaa Tällöin toimintaympäristön koetaan olevan jatkuvassa muutoksessa, jossa kaikki tilanteet ovat ainutkertaisia. Prosesseihin ja vaiheisiin keskittyminen on hyödytöntä, koska mikään tilanne tai tapahtuma ei toistu samanlaisena kuin aiemmin. Vaiheistettuun ja tahditettuun johtamiseen on siis turha edes pyrkiä. Johtajan tehtävänä on määritellä tavoitteet ja keskittyä tukemaan alaisiaan tavoitteiden saavuttamisessa. Keinot ja toimintamallit ovat toki tärkeitä, mutta ne ajatellaan vain työkaluiksi tavoitteeseen pääsemiseksi.

Kaaosta ja luonnollisen valinnan logiikkaa korostavassa orientaatiossa dynaamisuus ja nopeus katsotaan yksilön ja yhteisön tärkeiksi ominaisuuksiksi. Johtajan näkökulmasta pelkkä jatkuvan epävarmuuden sietäminen ei riitä, vaan siitä on kyettävä ammentamaan voimaa tavoitteisiin pääsemiseksi. Esimerkiksi tehtävätaktiikka perustuu vahvasti tällaiseen ajatukseen toimintaympäristöstä. Tehtävätaktiikka on aikanaan muodostunut taistelun toimintaympäristön analyyttisen tarkastelun tuloksena. (ks. esim. Mälkki 2009)

Orientaatiomme ei ehkä todellisuudessa ole näin mustavalkoinen. Olennaista on havaita, kuinka suuri vaikutus toimintaympäristöllä on johtamiseen ja siihen, miten johtaja orientoituu. Sotilasjohtajan toimintaympäristö saattaa työuran aikana vaihdella laajastikin. Toimimme jatkuvasti osana suomalaista yhteiskuntaa. Olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa useiden eri sidosryhmien kanssa. Valmistaudumme samalla toimimaan sodassa ja taistelussa. Harjoittelemme kaikkia tehtäviämme jatkuvasti. Voidaan siis ajatella, että joustavuus ja avoin suhtautuminen muutokseen on tärkeä osa ammattitaitomme. Muuten vaarana on toimintaympäristön huomioimatta jättäminen.

Juuri tästä syystä johtamisen ja sitä kautta oman orientaation pohtiminen on välillä erityisen tarpeellista. Hyvän itsetuntemuksen kehittäminen onkin varsin usein johtajakoulutusohjelmien lähtökohta. Näinhän on myös meillä. Eikä syyttä.

 

Lähteitä:

Boyd puhuu orientaatiosta osana OODA-kehää esimerkiksi tässä esityksessään: Boyd, John R. et al. Organic Design (versio vuodelta 1987). Muokanneet Chet Richards, Chuck Spinney ja Ginger Richards. Defense and the National Interest. 2005
Mälkki, Jukka. Tehtävätaktiikan olemus, Tehtävätaktiikan muodostuminen preussilais- saksalaisessa sotataidossa vuosina 1806–1945. Diplomityö, Yleisesikuntaupseerikurssi 54, Maasotalinja. 2009
Torkki, Juhana. Puhevalta – kuinka kuulijat vakuutetaan. Kustannusosakeyhtiö Otava. 2006