Blogit

Ryhmänjohtajana alokkaiden teltanpystytyskoulutuksessa – kuinka johdan esimerkillä?

Keski Patola

Kapteeni Sampo Keski-Patola toimii Kylkiraudan SOME-verkkotoimittajana sekä uutena bloggarina Kylkiraudan verkkolehdessä kapteeni Mikko Strengin ohella. Tällä hetkellä hän palvelee Panssariprikaatissa Jääkäritykistörykmentin Johtamisjärjestelmäkomppaniassa yksikön varapäällikön tehtävässä. Virkatehtäviin kuuluu yksikön hallinto, varusmiesten koulutus sekä sen kehittäminen – erityisesti varusmiesjohtajien jatkokoulutus.

Blogeissaan Keski-Patola tarkastelee nykyaikaista varusmieskoulutusta ja erityisesti varusmiesjohtajien toimintaa esimiehenä ja johtajana. Tarkasteltavat aiheet yleensä tulevat varusmieskoulutusta antavan perusyksikön arjesta.

 ******

Pääsin pakenemaan työpisteeni näyttöpäätettä alokkaiden luokse yön yli harjoitukseen. Yleensä kyseessä on alokkaiden ensimmäinen yö telttamajoituksessa. Alokkaat olivat jo harjoitelleet pitkän tovin pitkin päivää sotilaan toimintakykyyn sekä taistelukentällä selviytymiseen liittyviä asioita. Ensimmäisenä vastassa olivat kouluttajat, joiden kanssa käytiin keskustelua siitä, kuinka harjoitusta pyrittäisiin kehittämään, sekä mietittiin, miten harjoitus on aikaisemmin toteutettu.

Aloitteellisuus ja sen oppiminen

Streng Mikko 12808Dh2013 10x15

Aloitteellisuus on usein mainittu hyve suomalaisessa johtajuudessa. Johtajien kuulee toivovan alaisiltaan aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Vastakohdaksi aloitteellisuudelle ymmärretään passiivisuus. Passiiviset alaiset vaativat selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet toiminnasta ja työnjaosta. Työn eteneminen vaatii myös jatkuvaa ohjausta. Ellei tarkkoja ohjeita tule, mitään ei tapahdu. Johtamisen näkökulmasta varsinkin passiiviset johtajat luovat usein kitkaa organisaation toimintaan. Aloitteellisuuteen kannustetaan, passiivisuudesta halutaan eroon.

Yllä esitetyt ajatukset ovat kieltämättä kärjistyksiä. Aloitteellisuus mielletään usein arkikokemuksessa henkilökohtaiseksi ominaisuudeksi. Usein unohdamme, että organisaatiossa vallitseva kulttuuri vaikuttaa yksilön aloitteellisuuteen merkittävästi. Kulttuuri määrittää osaltaan, odotetaanko organisaation jäseniltä aloitekykyä ja minkälainen aloitteellisuus on sallittua. Kulttuuri voi kannustaa passiivista ihmistä aloitteelliseen käytökseen tai vastaavasti lannistaa hyvinkin aloitteellisen passiiviseksi.

Luottamus hyvä, valvonta paras

Streng Mikko 12808Dh2013 10x15

Näin minulle toisteltiin varusmiespalveluksessa ollessani. Lausahduksella vanhemmat varusmiesjohtajat pyrkivät kuvailemaan tavoitteellista johtamiskäyttäytymistä. Halu meidän nuorempien johtajien ohjaamiseen oli epäilemättä vilpitön. Tällainen lähestymistapa arjen johtamiseen oli todettu käytännön elämässä toimivaksi. Haittapuoleksi tunnistettiin se, että tehtävän toteuttaminen vaati johtajalta jatkuvaa puuttumista ja valvontaa. Alaisiin ei voinut luottaa. Alaisten luottamusta omaan johtajaansa ei vanhempien varusmiesjohtajien neuvoissa käsitelty. Sotilashierarkia korvasi luottamuksen. Johtajuus määrittyi ennen kaikkea sotilasarvon kautta.

Luottamus on mielenkiintoinen ilmiö. Sitä voidaan tarkastella organisaatiokulttuurin näkökulmasta alkaen aina yksittäisten johtajien johtamiskäyttäytymiseen. Luottamuksen merkitystä korostetaan Puolustusvoimien johtajakoulutusohjelmassa, ja sen rakentumiseen kiinnitetään huomiota myös organisaation rakenteisiin liittyvillä toimenpiteillä. Esimerkiksi keskinäisen luottamuksen rakentumiseen tarvittava aika huomioidaan erilaisia organisaatioita muodostettaessa. Uskoakseni jokainen johtaja myös mainitsee keskinäisen luottamuksen esimiesten ja alaisten välillä tärkeäksi voimavaraksi johtamisessaan.

Johtaja, orientaatio ja joustavuus

Streng Mikko 12808Dh2013 10x15

 

 

Kapteeni Mikko Streng on Kylkiraudan verkkolehden uusi bloggari. Hän palvelee johtamisen opettajana Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella. Tehtävässään hänelle tarjoutuu oiva mahdollisuus päivittäin pohtia johtamista sekä varsin kokemattomien että kokeneempienkin johtajien kanssa. Blogeissaan hän tulee käsittelemään johtamiseen liittyviä ilmiöitä ja tuo esille siihen liittyviä ajatuksiaan.

 

 

Mitä opetat, kun opetat sotilasjohtamista? Tämän kysymyksen kirjoitimme kollegani kanssa nuhjuisen fläppitaulun yläreunaan pohtiessamme opetuksen kehittämistä. Samaa on kysytty minulta muulloinkin. Kysymyksen kuullessani olen miettinyt mistä, ja miten aloittaisin vastaamisen. Tiivistäminen on aina vaikeinta. Siksi vastaukseni ovat olleet usein varsin monipolvisia ja vaihtelevia.

Samalla tavalla kävi myös fläppitaulun kanssa. Iso taulu täyttyi hetkessä tekstistä ja kuvista. Sisältöä ei puuttunut, haasteellisinta oli lopulta tiivistää ja jäsennellä. Tiivistämisen vaikeus saattaa johtua siitä, että kaikki sotilasopetuslaitoksissa annettava opetus liittyy johtamiseen, tavalla tai toisella. Ainakin kaikkea opiskeltavaa voidaan tarkastella johtamisen näkökulmasta. Tämä on sinänsä luonnollista, koska koulutusohjelmien kokonaistavoitteena on kasvattaa johtajia.