Blogit

Aloitteellisuus ja sen oppiminen

Streng Mikko 12808Dh2013 10x15

Aloitteellisuus on usein mainittu hyve suomalaisessa johtajuudessa. Johtajien kuulee toivovan alaisiltaan aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Vastakohdaksi aloitteellisuudelle ymmärretään passiivisuus. Passiiviset alaiset vaativat selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet toiminnasta ja työnjaosta. Työn eteneminen vaatii myös jatkuvaa ohjausta. Ellei tarkkoja ohjeita tule, mitään ei tapahdu. Johtamisen näkökulmasta varsinkin passiiviset johtajat luovat usein kitkaa organisaation toimintaan. Aloitteellisuuteen kannustetaan, passiivisuudesta halutaan eroon.

Yllä esitetyt ajatukset ovat kieltämättä kärjistyksiä. Aloitteellisuus mielletään usein arkikokemuksessa henkilökohtaiseksi ominaisuudeksi. Usein unohdamme, että organisaatiossa vallitseva kulttuuri vaikuttaa yksilön aloitteellisuuteen merkittävästi. Kulttuuri määrittää osaltaan, odotetaanko organisaation jäseniltä aloitekykyä ja minkälainen aloitteellisuus on sallittua. Kulttuuri voi kannustaa passiivista ihmistä aloitteelliseen käytökseen tai vastaavasti lannistaa hyvinkin aloitteellisen passiiviseksi.

Luottamus hyvä, valvonta paras

Streng Mikko 12808Dh2013 10x15

Näin minulle toisteltiin varusmiespalveluksessa ollessani. Lausahduksella vanhemmat varusmiesjohtajat pyrkivät kuvailemaan tavoitteellista johtamiskäyttäytymistä. Halu meidän nuorempien johtajien ohjaamiseen oli epäilemättä vilpitön. Tällainen lähestymistapa arjen johtamiseen oli todettu käytännön elämässä toimivaksi. Haittapuoleksi tunnistettiin se, että tehtävän toteuttaminen vaati johtajalta jatkuvaa puuttumista ja valvontaa. Alaisiin ei voinut luottaa. Alaisten luottamusta omaan johtajaansa ei vanhempien varusmiesjohtajien neuvoissa käsitelty. Sotilashierarkia korvasi luottamuksen. Johtajuus määrittyi ennen kaikkea sotilasarvon kautta.

Luottamus on mielenkiintoinen ilmiö. Sitä voidaan tarkastella organisaatiokulttuurin näkökulmasta alkaen aina yksittäisten johtajien johtamiskäyttäytymiseen. Luottamuksen merkitystä korostetaan Puolustusvoimien johtajakoulutusohjelmassa, ja sen rakentumiseen kiinnitetään huomiota myös organisaation rakenteisiin liittyvillä toimenpiteillä. Esimerkiksi keskinäisen luottamuksen rakentumiseen tarvittava aika huomioidaan erilaisia organisaatioita muodostettaessa. Uskoakseni jokainen johtaja myös mainitsee keskinäisen luottamuksen esimiesten ja alaisten välillä tärkeäksi voimavaraksi johtamisessaan.

Johtaja, orientaatio ja joustavuus

Streng Mikko 12808Dh2013 10x15

 

 

Kapteeni Mikko Streng on Kylkiraudan verkkolehden uusi bloggari. Hän palvelee johtamisen opettajana Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella. Tehtävässään hänelle tarjoutuu oiva mahdollisuus päivittäin pohtia johtamista sekä varsin kokemattomien että kokeneempienkin johtajien kanssa. Blogeissaan hän tulee käsittelemään johtamiseen liittyviä ilmiöitä ja tuo esille siihen liittyviä ajatuksiaan.

 

 

Mitä opetat, kun opetat sotilasjohtamista? Tämän kysymyksen kirjoitimme kollegani kanssa nuhjuisen fläppitaulun yläreunaan pohtiessamme opetuksen kehittämistä. Samaa on kysytty minulta muulloinkin. Kysymyksen kuullessani olen miettinyt mistä, ja miten aloittaisin vastaamisen. Tiivistäminen on aina vaikeinta. Siksi vastaukseni ovat olleet usein varsin monipolvisia ja vaihtelevia.

Samalla tavalla kävi myös fläppitaulun kanssa. Iso taulu täyttyi hetkessä tekstistä ja kuvista. Sisältöä ei puuttunut, haasteellisinta oli lopulta tiivistää ja jäsennellä. Tiivistämisen vaikeus saattaa johtua siitä, että kaikki sotilasopetuslaitoksissa annettava opetus liittyy johtamiseen, tavalla tai toisella. Ainakin kaikkea opiskeltavaa voidaan tarkastella johtamisen näkökulmasta. Tämä on sinänsä luonnollista, koska koulutusohjelmien kokonaistavoitteena on kasvattaa johtajia.

Pedagogista johtamista, laadukasta osaamista ja ketterää suorituskykyä

Juha TuominenKapt Juha Tuominen

Pedagogisen johtamisen ketju kentälle ja käytäntöön!

Pedagoginen johtaminen on osaamisen johtamista. Se on toimintaa, jossa esimies suuntaa alaisten oppimista, luo oppimista edistävää ilmapiiriä, tukee oppimisprosesseja ja johtaa kokonaisuutta esimerkillään (Viitala 2002, 187). Pedagoginen johtaja huolehtii opetustyön suunnittelun ja organisoinnin lisäksi erityisesti osaamisen ja oppimisen laadullisesta kehittymisestä (Raasumaa 2010).

Pedagoginen johtaminen on sitä, että esimies tietää, mitä hänen työyhteisössään tapahtuu, miksi, miten ja kenen kanssa. Pedagoginen johtaminen tarjoaa käyttökelpoisen mallin, jonka avulla myös sotilasorganisaatiot voivat kehittää sekä yksilöiden osaamista että koko organisaation suorituskykyä.