Artikkelit

Verkkolehden artikkeli- ja blogiarkisto

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Artikkelit

"Mentorin merkintöjä 14": Jaettu johtajuus – kriittisesti rakentavaa vaihtosuhteiden estetiikkaa

Kurvinen Pekka

 

KTT, majuri evp Pekka Kurvinen tarkastelee artikkelisarjassaan "Mentorin merkintöjä" tällä kertaa "järeällä tutkijan otteella" Puolustusvoimien Koulutus 2020 -ohjelman kovinta ydintä.

Alueellinen puolustusjärjestelmämme nojaa sotureiden korkeaan siviilikoulutus- ja osaamistasoon lyhyine varusmies- sekä kertausharjoituskoulutuksineen. Sotilasorganisaatioiden joukkotuotannon tavoitteellisten suorituskykyjen kalliopohjana on yhteisöllinen luotettavuus sekä avoimeen vuorovaikutukseen perustuva jokasuuntainen luottamus.

Tietoverkoissa toimivan johtajan on uskallettava keskittyä asiantuntijoitten johtamiseen sekä päätöksentekoon, jonka perustana on johdettavien kaikkinaisen taitotiedon hyödyntäminen. Perinteiset autoritääriset johtamistavat eivät tuota ihanneratkaisuja. Johtamista ja johtajuutta onkin hyvä tarkastella toimivan vuorovaikutussuhteen, jaetun johtajuuden sekä esteettisen johtamisen näkökulmista.

Puolustusvoimien Koulutus 2020 –ohjelma (linkki) rakentaa aiempaa kokonaisvaltaisempaa toimintakykyä, joka käsittää fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen sekä eettisen komponentin. Kokeilussa ovat sekä uusimuotoista liikuntakoulutusta (Taistelijan keho) että psyykkisen, eettisen ja sosiaalisen toimintakyvyn koulutus (Taistelijan mieli). Uudistuksen ydinajatuksena on integroida toimintakykykoulutus osaksi kaikkea sotilaskoulutusta. Ilman toimintakykyä osaaminen ei johda tavoitteeseensa varsinkaan kuormituksessa.

Onko asevelvollisuus todella haasteen edessä?

Risto Sinkko

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) on kiitettävän aktiivinen maanpuolustukseen liittyvien seminaarien ja tapahtumien järjestäjä. Syyskuun 20. päivänä oli aiheena ”Asevelvollisuus haasteen edessä?” (linkki MTS:n sivulle).

Avaus

Lisäsin tämän kolumnin otsikkoon sanan ”todella”. Seminaarissa istuessani alkoi tuntua siltä, että vanha sähkömies taisi olla oikeassa sanoessaan, että ei kannata korjata sellaista, joka toimii.

Ensimmäisessä puheenvuorossa puolustusvoimien koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Jukka Sonninen selvitti varusmieskoulutuksen uusia suunnitelmia ja kehityskohteita (linkki esitykseen). Vuonna 2020 uudistettu koulutus ulottuu kaikkiin kouluttaviin joukko-osastoihin. Sonninen muistutti kuulijoita myös MTS:n vuotuisesta kyselystä, jonka mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista kannattaa nykyistä asevelvollisuusjärjestelmäämme. Tuo osuus on koko 2000-luvun ajan kasvanut.

Prikaatikenraali Sonnisen mukaan 1987 syntyneiden ikäluokasta 70 prosenttia miehistä suoritti aseellisen palveluksen ja siviilipalveluksen käyneiden osuus oli 6 prosenttia. Nykyisillä koulutettujen määrillä saavutetaan 15 vuodessa nykyinen sodan ajan joukkojen vahvuus eli 280 000 sotilasta, kun vanhimpien ikäluokkien sodan ajan sijoitukset purkautuvat.

Seminaarin paneelin osallistuneet eduskuntapuolueiden kansanedustajat olivat hyvin yksimielisiä leikkimielisissä äänestyksissään antamalla ”vihreää väriä” nykyiselle järjestelmälle.

Mitkä sitten ovat järjestelmän haasteet?

Tohtoripromootio – ei pelkästään seremonia seremonian vuoksi

Risto Sinkko

Maanpuolustuskorkeakoulun tohtorikoulutus kasvaa ja kehittyy. Syyskuun 6.-8. päivinä juhlittiin järjestyksessään toista korkeakoulun tohtoripromootiota. Kunniatohtoreiksi kutsuttiin (linkki) kuusi ansioitunutta henkilöä – joukossa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö – ja tohtoreiksi vihittiin (linkki) 22 tutkinnon suorittanutta.

Ryhmäkuva

"Mentorin merkintöjä 13": Sotilas – aktivistinen humaani anarkisti

Kurvinen Pekka

 

KTT, majuri evp Pekka Kurvinen tarkastelee tällä kerralla artikkelisarjassaan "Mentorin merkintöjä" yhteisölliseen menestykseen pyrkivän sotilaan dikotomiaa – ”kahtiajakoa”.

Sotilas – aktivistinen humaani anarkisti

Patikoin hellekesässä Vöyrin Maksaman Västerössä kohteenani englantilaisen rahtihöyryalus Equityn etappipisteen muistomerkki. Laivalla kuljetettiin loppusyksyllä 1917 aseita Saksan Danzigista Suomen länsirannikolle salaa, pimeässä, jottei venäläinen sotaväki huomannut kuljetusta. Västerön Storsandvikenissä paikalliset kalastajat ja paikalle lähetetyt jääkärit purkivat aluksesta noin 80 tonnia aseita ja ampumatarvikkeita, jotka piilotettiin hajautetusti ja toimitettiin myöhään syksyllä salareittejä suojeluskuntalaisille. He riisuivat Mannerheimin määräyksestä 27. tammikuuta 1918 venäläisten vartiopaikat aseista Maalahdessa ja Oravaisissa. Seuraavana päivänä hyökättiin venäläisten varuskuntaan Vaasassa. Vapautussota, kuten muistotaulussa selkkaus nimetään, oli saanut alkunsa.

Muistokivellä mieltäni kiehtoo yhteisölliseen menestykseen pyrkivän sotilaan dikotomia: yhtäältä hänen pitää olla valmis annettujen käskyjen ja määräysten järkähtämättömään noudattamiseen – toisaalta taas oltava valmis hyvin riskisiin sekasortoa lietsoviin, normistosta piittaamattomuuttakin omakohtaisiin ratkaisuihin. Liiketaloustieteilijänä pohdin, että menestykseen kuuluu riski, useimmin kaaoksessa tehty valinta, joka aina on myös tappion mahdollisuus, voimassaolevien auktoriteettien ja suurten tarinoiden kyseenalaistaminen, häilyvyys hulluuden ja nerouden rajamailla.