Artikkelit

Verkkolehden artikkeli- ja blogiarkisto

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Artikkelit

Pohjoismaiset naiskadetit koolla

Arppe Hanna Kinnunen Anni Korhonen Anna Pajunen Kaisu

Ruotsin Halmstadissa järjestettiin 30.11. - 2.12.2018 Pohjoismainen naiskadettien konferenssi. Suomesta tapahtumaan osallistuivat kadetit Hanna Arppe, Anni Kinnunen, Anna Korhonen ja Kaisu Pajunen (kuvat yllä), jotka tässä artikkelissa kertovat kokemuksiaan ja näkemyksistään konferenssin annista. 

Kadetit Ruotsissa kuva 1

Konferenssin ohjelma oli monipuolinen, ja kokonaisuus auttoi ymmärtämään maidemme välisiä kulttuurieroja. Konferenssi tarjosi oppeja tulevalle palvelusuralle ja toimi erinomaisena englannin ja ruotsin kielikylpynä.

Ensimmäisenä iltana ohjelmassa oli historiakatsaus, jossa 1600-luvun ruotsalaista sotilasta esittävä mies kertoi skandinaavisen yhteistyön taustoista. Kertoja totesi olleen paljon sotia ja riitaa mutta myös yhteistyötä. Naisteemaan kuului, että hän esitteli myös kuninkaiden valtataistelujen taustalla vaikuttaneiden naishenkilöitä, kuten Kaarle XI:n vaimon Ulrika Eleonora vanhemman tarinan. Esitys oli viihdyttävä, ja se antoi hyvän alkusysäyksen perjantai-illan ”Icebreaker” tutustumisillalliselle.

Lauantaiaamun ensimmäisessä puheenvuorossa ruotsalainen lippueamiraali Eva Skoog-Haslum kertoi omasta urastaan ja kuvasi, millainen naisupseerin tie voi olla. Hän kertoi esimerkiksi, kuinka naisupseereita kohtaan voi olla enemmän ennakkoluuloja. Hän kuitenkin korosti ongelmien poistuneen omalta osaltaan, kun hänet opittiin tuntemaan. Yhteenkuuluvuuden tunne on ollut riippumaton työntekijöiden sukupuolesta.

Kysely Ruotsissa – maa menossa huonompaan suuntaan

Sinkko uusi

Ruotsissa perinteistä maanpuolustuskyselyä hoitaa Myndigheten för samhällsskydd och beredskap (MSB, linkki). Sen Opinioner-raportti (linkki) ilmestyi joulun alla. MSB on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) läheinen yhteistyökumppani Ruotsissa ja maanpuolustukseen liittyvät kansalaiskyselyt muistuttavat molemmissa maissa toisiaan.

Ruotsin hallitus havahtui lisäämään MSB:n rahoitusta vuoden 2014 Krimin ja Ukrainan tapahtumien jälkeen ja myös sen puheenjohtaja vaihdettiin. Ennestäänkin toki MSB:n resurssit tutkimustoimintaan ovat olleet suuremmat kuin MTS:n ja kansalaiskyselyssä esitetään enemmän kysymyksiä. Kysymykset liittyvät kaikkiin MSB:n toiminnan aloihin. Opinioner-tutkimus on ainoa MSB:n vuosittain toteuttama toistuva mielipidekysely. MSB:n tutkimusbudjetti on vuosittain 110-120 miljoonaa kruunua.

MSB:n toimialaan kuuluvat kaikki kriisit ja onnettomuustilanteet. Sillä on tehtäviä myös siviilipuolustuksen alalla ja muun muassa kyberturvallisuudessa. Henkilöitä sen palveluksessa on nettisivun mukaan 850.

Ruotsalaista ajattelua kuvaa hyvin kysymys siitä näkevätkö kansalaiset maan tulevaisuudessa parempana vai huonompana asua. Vastaajista 90 % pitää maataan tällä hetkellä hyvänä. Kuitenkin viiden vuoden kuluessa 41 % arvioi tilanteen olevan huonompi. Suuren maahanmuuton vuonna 2015 näin ajattelevia oli 50 %.

Kansalaisia huolestuttavia ilmiöitä kysyttäessä etusijalle nousi organisoitu kansainvälinen rikollisuus (71 %). Kuitenkin tarkasteltaessa hyvin huolestuneiden (mycket oroad) osuutta suurimmaksi (32 %) osuudeksi tuli suuret pakolaismäärät (stora flyktingströmmar).

Turvallisuuskysymys: Vaalit tulevat – oletko valmis?

Risto Sinkko

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) piti joulun alla seminaarin journalisteille (linkki MTS:n sivuille). Turvallisuusasiantuntijoiden esityksissä yksi yhteinen teema oli tuleviin vaaleihimme liittyvä vihamielinen vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa. Jos vaikuttaminen ei ole suorastaan vihamielistä, pyritään sillä kuitenkin tukemaan joitakin ehdokkaita tai horjuttamaan toisten asemaa. Ilmiöhän tunnetaan jo monista vaaleista, USA:n presidentinvaaleista, Iso-Britannian brexit-äänestyksestä, Ranskasta ja muista maista. Uusia tutkimuksia on myös Ruotsin juuri pidetyistä valtiopäivävaaleista.

Asiantuntijoiden näkemys oli yhtenäinen siinä, että hybridivaikuttamisen tekijät tulevat autoritaarisista valtioista. Vaikuttamisen kohteena ovat avoimet demokratiat, joiden on puolustauduttava. Hybridivaikuttamisen rinnalla tulevat taloudellinen vaikuttaminen ja myös kulttuurinen vaikuttaminen, vaikkapa radioasemat. Esimerkkinä mainittiin Tampereella toimiva radioasema.

Sinänsä mistään uudesta ilmiöstä ei ole kysymys. Esimerkkinä mainittiin Talvisodan aloitustapahtumat – Neuvostoliitto ampui tykistöllä Neuvostoliiton alueelle ja käytti väitettyä ampumista perusteena sodan aloittamiselle. Vaalien alla vihamielisellä vaikuttamisella pyritään yleisen epäluottamuksen kasvattamiseen kohdeyhteiskunnassa, äänestysaktiivisuuden laskemiseen ja demokraattisen järjestelmän kiistämiseen vaalien uskottavuutta horjuttamalla.

Venäjä-peikko ei ole poistunut – MTS-tutkimus julkistettiin

Risto Sinkko

Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukunnan (MTS) vuosittainen maanpuolustustahto (linkki vuoden 2018 kyselyyn) julkistettiin marraskuun lopussa. Tarkastelen tässä tulosta sellaisenaan, mutta myös verrattuna viime vuosien vastaaviin tuloksiin.

Sinkko 1 3011028

Vuoden 2014 MTS:n kysely tehtiin loppuvuodesta kuten nytkin. Ajankohta osui Venäjän Ukrainassa ja Krimillä toteuttamien toimenpiteiden jälkeen. Monissa tutkimuksen kattamissa asioissa oli poikkeuksellisen suuria muutoksia. Ihmisten tuntema maailmantilanteen turvattomuuden tunne kasvoi samoin kuin lähialueiden sotilaallisen tilanteen koettu uhka, yleisen asevelvollisuuden tuki kasvoi ja myös Nato-jäsenyyden tuki kasvoi. Puolustusvoimien määrärahojen korottamista toivovien osuus vastaajista kasvoi vahvasti.

Sinkko 2 3011028

Samanlaisia mielipideilmaston muutoksia havaittiin myös Ruotsissa sikäläisen MSB:n (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) tilaamissa mittauksissa. Nyt julkistetussa tutkimuksessa näkemys Venäjän toiminnasta aiheutuvista uhkista on säilynyt pitkälti samanlaisena, vaikka kriisitilanteen uutisointi mediassa on vähentynyt. Viimepäivien kiristynyt tilanne Asovan merellä ei ole ehtinyt vaikuttaa tutkimustuloksiin, tietojenkeruu oli tehty jo aikaisemmin.

Puolustusvoimien määrärahojen korotusta toivovien osuus oli nyt 40 prosenttia vastaajista, vuonna 2013 osuus oli 32 prosenttia. Vuoden 2014 tapahtumien jälkeen korottamista tuki jopa 56 prosenttia sen vuoden tutkimuksen vastaajista.

Ukrainan-Krimin tapahtumien jälkeen Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajien tuki yleiselle asevelvollisuudelle kasvoi selvästi. Nyt tämä vaikutus näyttää hälvenneen.