Artikkelit

"Mentorin merkintöjä 2"

 

Verkkolehden artikkelisarjassa "Mentorin merkintöjä"  MPKK:n mentoritoiminnassa pitkään mukana ollut KTT, majuri evp Pekka Kurvinen analysoi kulloisenkin teemansa mukaisesti mentoritoiminnassaan oppitunneilla ja keskusteluissa esille tulleita asioita. Tavoitteena on tuoda oppimiseen ja käytäntöön laajuutta ja syvyyttä, sekä ennakkoluulottomiakin näkökulmia. "Mentorin merkintöjä" tarkoituksena on toimia oppisisällön täydentäjänä, jota voisivat hyödyntää niin mentoroitavat, mentorit kuin kaikki muutkin "Mentorin merkintöjen" lukijat tehtävissään. Ensimmäinen "Mentorin merkintöjä" julkaistiin verkkolehdessä 30.11.2016.

Kurvinen Pekka

”Sotilas on poissa rivistä vain raudoissa ja laudoissa”

Kadetin suoritusmotivaatio kumpuaa jaetuista arvoista, etiikasta ja hyveistä

Ihmisten johtamisen opintojakson punaisia lankoja oli arvopohdinta. Oppitunnit muistuttivat, että transformationaalisen johtamisajattelua sekä siihen pohjautuvaa syväjohtamista kuvastaa se, että transformaationaliset johtajat motivoivat ihmiset tekemään enemmän kuin mitä he alun perin odottivat tekevänsä. Menettelyssä alaisten kiinnostusta ja tietoisuutta päämäärien tärkeydestä ja arvoista sekä keinoista niiden saavuttamiseksi kasvatetaan. Tällöin yhteisöllisyys syrjäyttää yksilön halut ja tarpeet. (Bass 1985; Nissinen 2004).

Mentoroinnissa yhteinen arvopohja, etiikka sekä sotilaan hyveet luovat yhteisön menestyksen paradigman, upseerisukupolvien välisen katkeamattoman ketjun. Se ilmenee arjen pienissä kirjoittamattomissa tavoissa ja tottumuksissa – pikkutakeista ja pinsseistä jopa hyväntahtoiseen kiusoitteluun.

"Turvallisuustilanteessa ei paluuta entiseen"

Sotatieteiden tohtori Risto SinkkoSotatieteiden tohtori Risto Sinkko

 Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) oli kerännyt hyvän joukon asiantuntijoita journalistiseminaariinsa 14.12.2016. Puhujat olivat sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden asiantuntijoita. Seminaarin teemaa voisi yleistäen kuvata yhdellä ilmauksella – paluuta entiseen ei ole, ei sisäisessä eikä ulkoisessa turvallisuudessa.

Ulkoinen ja sisäinen turvattomuus ajan ilmiö

Risto Sinkko

"On tärkeää pohtia, mitä syitä maanpuolustustahdon heikkenemiselle on. Tärkeää on, että Suomi on jatkossakin maa, joka koetaan puolustamisen arvoiseksi. Toivon, että tuleva puolustusselonteko huomioi maanpuolustustahdon merkityksen", sanoi Maanpuolustuksen suunnittelukunnan (MTS) puheenjohtaja kansanedustaja (Kok.) Sofia Vikman avauspuheenvuorossaan tämän vuotisen mielipidetutkimuksen julkistustilaisuudessa 1.12.2016. Hän ei kuitenkaan täsmentänyt, millaisia toimenpiteitä maanpuolustustahdon parantamiseksi hän toivoi selonteossa esitettävän.

Maanpuolustustahtoa mitataan tutkimuksessa kysymällä, pitäisikö Suomen puolustautua aseellisesti jos tänne hyökätään. Myöntävästi kysymykseen vastasi 71 % tutkimuksen vastaajista, vuosi sitten osuus oli 78 %. Tutkimussarjan vuosikymmeniä pitkässä historiassa tulosta ei silti pidetä huonona.

"Mentorin merkintöjä 1"

Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) Johtamisen laitos (nykyisin johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos) ja sen johtajana toiminut eversti Juha Tammikivi ja kadettien johtamisen opettajana toiminut kapteeniluutnantti Jukka Kiuru käynnistivät määrätietoisen mentoritoiminnan MPKK:ssa vuonna 2008. Ensimmäisistä mentorointikokemuksista julkaistiin artikkeli Kylkiraudassa 4/2008. Aluksi mentorit toimivat kadettien ryhmänohjaajina johtamisen perusteet -opintojaksolla. Mentorointi on sittemmin otettu käyttöön hyvin tuloksin niin sotatieteiden maisteriopinnoissa kuin upseerin jatko-opinnoissa.

Lukuvuoden 2016-2017 aikana mentoreina työskentelee yhteensä 19 Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa palvellutta maa- ja merivoimien upseeria. Aktorit ovat 103. kadettikurssin ja 86. merikadettikurssin 160 opiskelijaa, joista 7 on naisia. Muiden yliopistojen joustavan opiskeluoikeuden (JOO-oikeus) perusteella johtamisen perusopintoihin MPKK:uun hakeutuneita ei tänä vuonna ollut. Aiemmin JOO-opiskelijoita on MPKK:ssa ollut vuosittain muutama.

Mentorit osallistuvat johtamisen perusopintoihin Ihminen johdettavana sekä Johtaminen sota-ajan toimintaympäristössä -opintokokonaisuuksiin lukuvuoden aikana yhteensä noin kolmenkymmenen tunnin ajan oppitunteja ja harjoituksia tukevissa ryhmäkeskusteluissa.

Mentoritoiminnan palaute on ollut erittäin hyvää: teoria ja käytäntö näyttävät kohdanneen hedelmällisesti erityisesti kulttuurisen ja kokemuksellisen, implisiittisen, hiljaisen tiedon siirtyessä mestarilta kisällille.

Verkkolehden uusi artikkelisarja on MPKK:n mentoritoiminnassa pitkään mukana olleen KTT, majuri evp Pekka Kurvisen "Mentorin merkintöjä". Kokeneena johtamistutkijana hän analysoi kulloisenkin teemansa mukaisesti mentoritoiminnassaan oppitunneilla ja keskusteluissa esille tulleita asioita. Tavoitteena on tuoda oppimiseen ja käytäntöön laajuutta ja syvyyttä, sekä ennakkoluulottomiakin näkökulmia. "Mentorin merkintöjä" tarkoituksena on toimia oppisisällön täydentäjänä, jota voisivat hyödyntää niin mentoroitavat, mentorit kuin kaikki muutkin "Mentorin merkintöjen" lukijat tehtävissään. 

Kurvinen Pekka

”Johtajana olen nöyrä, johdan omalla esimerkillä ja tykkään koko ajan tehdä”

Ihminen johdettavana –opintojakson aluksi kadetit kirjoittivat itsestään "Minä johdettavana" -esseen. Kuvaukset kielivät kadettien arvoista, etiikasta, johtamiskäsityksistä ja -kokemuksista. He valottavat myös odotuksiaan – niin johtajana kuin johdettavanakin.

Opiskelijaryhmän kaikki yhdeksän mentoroitavaa ovat miehiä. Heistä seitsemän on maavoimista, kaksi ilmavoimista ja yksi merivoimista. Oppijoiden aiemmat johtamiskokemukset rajoittuvat joitain urheiluvalmentajan tehtäviä lukuun ottamatta varusmiespalvelukseen.

Osoittautui, että sellaiset sotilaan perinteiset hyveet kuin rehtiys, esimerkillisyys ja luotettavuus käyvät etumaisina nuorukaisten hyvän johtajan arvostuksissa. (Viitala 2002). Nöyryys, johdettavaan luottaminen sekä kuuntelemisen taidon merkitys (Nonaka & Takeuchi 1995; Prokki 2013) korostuvat itsearvioissa.