Artikkelit

Verkkolehden artikkeli- ja blogiarkisto

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Suomalaisen sotilaan eräopas

Kankkunen Janne

Kadetti Janne Kankkunen pohtii tarvetta laatia suomalaisen sotilaan eräopas. Hän ehdottaa uuden ohjesäännön kirjoittamista ja sen laajamittaista jakelua Sotilaan käsikirjan rinnalla. Kankkusen ideoima teos sisältäisi suomalaisen sotilaan suomalaisissa olosuhteissa tarvitsemia tietoja ja taitoja.

Erätaitoja tarvitaan

Sotilas on aina tarvinnut erä- ja selviytymistaitoja, mutta nykyinen hajautettu taistelutapa lisää niiden osaamisen tarvetta kaikissa joukoissa. Laajentuneet ryhmitys- ja vastuualueet vaativat kykyä toimia vain joukon omalla kalustolla, eivätkä tilanteet aina mahdollista majoittumista lämmitettyyn puolijoukkuetelttaan. Puhumattakaan tilanteista, joissa oma kalusto ei ole täysimääräinen tai käyttökuntoista. Tällöin erä- ja selviytymistaitojen osaaminen korostuu.

Tutkimusten mukaan suomalaiset nuoret viettävät yhä vähemmän aikaa luonnossa ja heidän erätaitonsa heikentyvät vuosi vuodelta. Tämä asettaa haasteita lyhyelle varusmieskoulutukselle, jonka aikana asevelvollisille tulisi opettaa hyvin suuri määrä erilaisia taitoja.

Useinkaan varusmieskoulutuksen tuntikehykseen ei mahdu erillistä erä- tai selviytymistaitojen harjoittelua. Joillekin joukoille erä- tai selviytymistaitoja koulutetaan, mutta suurin osa on enemmän tai vähemmän oman onnensa nojassa.

Nykyiset oppaat

Kaikille varusmiehille jaetaan Sotilaan käsikirja. Kirjassa käsitellään kaikki perustaidot, jotka hyvän sotilaan tulee hallita. Lisäksi on olemassa Taistelijan opas 2013, mutta tätä ei jaeta samassa laajuudessa kaikille varusmiehille.

Molemmat kirjat ovat erinomaisia oppaita, sillä ne havainnollistavat runsaalla kuvituksellaan kaikki tarpeelliset taidot, joita nykypäivänä taistelukentällä tarvitaan. Molemmissa kirjoissa käsitellään kuitenkin erätaitoja hyvin suppeasti ja ylimalkaisesti.

On myös olemassa juonna 1985 laadittu Luonnonmuonaohje (LUMO) vuodelta 1985, jossa nimensä mukaisesti käsitellään ravinnon hankkimista luonnosta, ja Talvikoulutusopas 2004. Molemmissa kirjoissa käsitellään erä- ja selviytymistaitoja, vaikka kummassakin on parantamisen varaa. Luonnonmuonaohje opettaa esimerkiksi kalastamista käsikranaatilla. Talvikoulutusopas vaatisi päivittämistä. Opas sisältää paljon joukon toimintaa käsitteleviä osia, eikä se keskity yksittäisen taistelijan taitoihin.

Erätaito 1

Muuta kirjallisuutta

Kirjakaupoissa saatavilla olevien selviytymisoppaiden haasteena on niiden soveltumattomuus suomalaiseen maastoon tai sotilaalliseen toimintaan. Monet oppaat suosittelevat esimerkiksi tekemään ensimmäisenä hätätilanteessa mahdollisimman ison nuotion ja odottamaan pelastajia, mikä ei välttämättä ole sotilaalle järkevin vaihtoehto.

Mainitsemisen arvoisia selviytymis- ja retkeilyoppaita ovat entisen SAS-selviytymiskouluttajan John Wisemanin Selviytyjän opas sekä Olli Aulion Suuri retkeilykirja. Wisemanin opas käsittelee kaikkia mahdollisia toimintaympäristöjä ja selviytymistilanteita, aavikolta napajäätikölle ja lentokoneonnettomuudesta haaksirikkoon. Suomalaista varusmiehen kannalta kirja sisältää siis tarpeetonta tietoa. Aulion kirjassa taas suomalaiset olosuhteet on otettu huomioon, mutta sen näkökulmana on retkeily. Lisäksi teoksessa on runsaasti tee-se-itse-varusteiden ohjeita, mikä ei ole oleellisinta tietoa varusmiehille.

Lähimpänä kaupallisista kirjoista ideaa suomalaisen sotilaan eräoppaasta on Stefan Källmanin ja Harry Seppin teos Selviydy luonnon ehdoilla – retkeilijän turvallisuusopas. Kirja on laadittu pohjoismaisiin olosuhteisin ja tavallisen retkeilijän selviytymistilanteisiin. Kirjassa ei ole ohjeita bambumajan vaan havumajan rakentamiseen, eikä siinä käsitellä haaksirikkoutumista trooppiselle saarelle. Sen sijaan Källmanin ja Seppin teoksessa käsitellään muun muassa kaikki pohjoismaiset syötävät kasvit.

Tarvetta uudelle oppaalle

Näyttää siis olevan tarvetta varusmiesten käyttöön soveltuvalle oppaalle, joka voisi olla nimeltään Suomalaisen sotilaan eräopas. Opas käsittelisi erä- ja selviytymistaitoja räätälöitynä suomalaisiin olosuhteisiin ja sotilaalliseen viitekehykseen.

Suomalaisen sotilaan eräoppaan tulisi olla käytännönläheinen, runsaasti kuvitettu ja täysin suomalaisiin olosuhteisiin keskittynyt. Kirjassa käsiteltäisiin peruserätaidot yksinkertaisessa muodossa ja esiteltäisiin sotilaille sopivia selviytymistaitoja.

Lisäksi kirjassa käsiteltäisiin kattavasti nykyinen vaatetusjärjestelmä M05 ja tulevaisuuden taistelijan vaatetusjärjestelmä 2020: kuinka niitä tulisi tehokkaimmin käyttää, ja miten erilaisia sotilasvarusteita voisi hyödyntää selviytymistilanteissa? Kirjaan pitäisi myös koota eräelämää helpottavia ja mukavuutta lisääviä vinkkejä, jotka tähän asti on opittu kantapään kautta.

Kirjan tavoite esittää erä- ja selviytymistaitoja oman toimintakyvyn ylläpitämiseksi saavutettaisiin havainnollisella kuvituksella ja ymmärrettävällä ja sujuvalla kielellä. Suomalaisen sotilaan eräopas tulisi jakaa jokaiselle varusmiehelle yhdessä Sotilaan käsikirjan kanssa. Tällöin asioita voisi opiskella itsenäisesti, eikä joukkojen erätaitojen kouluttamiseen tarvitsisi varata erikseen aikaa.

Puolustusvoimissa suomalaisen sotilaan eräopas voisi antaa yhteisen pohjan erä- ja selviytymistaitojen oppimiselle.

Hyvä erätaitojen hallinta edistäisi sotilaan oman toimintakyvyn ylläpitämistä maastossa, jolloin koulutuksestakin saa enemmän irti. Silloin oma keskittyminen ei mene palelemiseen tai märkien sukkien miettimiseen. Väitän, että ensimmäisen märissä varusteissa vietetyn harjoituksen jälkeen varusmiehet lukevat eräopasta vapaaehtoisesti, jos se on riittävän havainnollisesti varusmiehen näkökulmasta laadittu ja tarjoaa käytännön tietoja ja taitoja oman mukavuuden lisäämiseksi.

Sotilaan eräopas palvelisi erityisesti peruskoulutuskaudella alokkaita ja varusmiesjohtajien ensimmäisissä taisteluharjoituksissa, joissa opetellaan maastossa olemisen ja elämisen perusteita. Mitä paremmin varusmiehet osaavat ylläpitää omaa toimintakykyään maastossa, sitä mielekkäämpää maastossa harjoitteleminen on. Tämä voisi palvella myös palvelusmotivaation ylläpitämistä ja kehittämistä.

Kirja palvelisi myös ammattisotilaiden koulutusta. Omakohtaisesti olen havainnut, miten heikolla tasolla kadettikurssini erätaidot ovat. Monilla ei ole perustietämystä, saatikka taitoja, esimerkiksi nuotion sytyttämiseksi.

Eräoppaan jakaminen Sotilaan käsikirjan tapaan jokaiselle omaksi palvelisi myös kansalaiskasvatusta. Kirjan avulla asevelvolliset oppisivat jo palveluksen aikana erätaitoja nykyistä enemmän, ja kirja mahdollistaisi reservissä taitojen opettelemisen tai kertaamisen.

Erätaitojen osaaminen voisi innostaa myös retkeily- tai vaellusharrastukseen reservissä. Havaintojeni mukaan moni varusmiespalveluksen aikainen kaverini on aloittanut vaeltamisen jouduttuaan palveluksen aikana olemaan jopa ensimmäistä kertaa elämässään metsässä ja todettuaan sen olevan mukavaa. Kynnyksenä on ollut aluksi nimenomaan erätaitojen puute.

 

Kadetti Janne Kankkunen opiskelee Maasotakoulun Panssarikoulussa 104. Kadettikurssilla.