Venäjä-peikko ei ole poistunut – MTS-tutkimus julkistettiin

Risto Sinkko

Maanpuolustustiedotuksen Suunnittelukunnan (MTS) vuosittainen maanpuolustustahto (linkki vuoden 2018 kyselyyn) julkistettiin marraskuun lopussa. Tarkastelen tässä tulosta sellaisenaan, mutta myös verrattuna viime vuosien vastaaviin tuloksiin.

Sinkko 1 3011028

Vuoden 2014 MTS:n kysely tehtiin loppuvuodesta kuten nytkin. Ajankohta osui Venäjän Ukrainassa ja Krimillä toteuttamien toimenpiteiden jälkeen. Monissa tutkimuksen kattamissa asioissa oli poikkeuksellisen suuria muutoksia. Ihmisten tuntema maailmantilanteen turvattomuuden tunne kasvoi samoin kuin lähialueiden sotilaallisen tilanteen koettu uhka, yleisen asevelvollisuuden tuki kasvoi ja myös Nato-jäsenyyden tuki kasvoi. Puolustusvoimien määrärahojen korottamista toivovien osuus vastaajista kasvoi vahvasti.

Sinkko 2 3011028

Samanlaisia mielipideilmaston muutoksia havaittiin myös Ruotsissa sikäläisen MSB:n (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) tilaamissa mittauksissa. Nyt julkistetussa tutkimuksessa näkemys Venäjän toiminnasta aiheutuvista uhkista on säilynyt pitkälti samanlaisena, vaikka kriisitilanteen uutisointi mediassa on vähentynyt. Viimepäivien kiristynyt tilanne Asovan merellä ei ole ehtinyt vaikuttaa tutkimustuloksiin, tietojenkeruu oli tehty jo aikaisemmin.

Puolustusvoimien määrärahojen korotusta toivovien osuus oli nyt 40 prosenttia vastaajista, vuonna 2013 osuus oli 32 prosenttia. Vuoden 2014 tapahtumien jälkeen korottamista tuki jopa 56 prosenttia sen vuoden tutkimuksen vastaajista.

Ukrainan-Krimin tapahtumien jälkeen Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannattajien tuki yleiselle asevelvollisuudelle kasvoi selvästi. Nyt tämä vaikutus näyttää hälvenneen.

Poliittinen kahtiajako maanpuolustusasioissa

Viime aikoina eri tutkimuksissa on näkynyt trendi monia asioita koskevan mielipiteenmuodostuksen kahtiajakautuminen vasemmistoon ja oikeistoon. Tästä on esimerkkinä vaikkapa edelleen auki oleva kysymys viranomaisten sotilas- ja siviilitiedustelun valtuuksien lisäämisestä. Viime keväänä tehdyn kyselyn mukaan tiedustelulakiuudistusta vastustivat voimakkaimmin vihervasemmiston kannattajiin lukeutuvat kansalaiset ja suurin tuki tuli porvaripuolueiden kannattajilta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on julkisesti todennut, että poliittinen kahtiajakautuminen on Sipilän hallituksen syytä. Tuskinpa hallitus olisi saanut tällaista ilmiötä aikaiseksi vaikka olisi halunnutkin. Kysymys on pikemminkin viimeaikaisesta mielipiteenmuodostuksen pohjavirrasta, joka laajana ilmiönä ulottuu yhteiskunnan eri ilmiöiden alueille.

Nyt julkistetussa MTS:n vuosittaisessa kyselytutkimuksessa kahtiajako näkyy aseellista maanpuolustustahtoa mittaavassa kysymyksessä. Kaikista vastaajista 66 prosenttia oli sitä mieltä, että maata on puolustettava aseellista hyökkäystä vastaan. Vihreiden kannattajista vain 36 prosenttia oli samaa mieltä ja 49 prosenttia vastasi, että ei pitäisi puolustautua. Vasemmistoliiton kannattajista 55 prosenttia oli puolustautumisen kannalla

Vuosi sitten vastaavassa tutkimuksessa Vihreiden kannattajissa oli maanpuolustustahtoisia 65 prosenttia ja Vasemmistoliiton kannattajissa 67 prosenttia. Tutkimuksesta ei voida päätellä tällaisen muutoksen syytä. Muutos heijastuu tietenkin koko tutkitusta vastaajajoukosta lasketussa puolustustahtoisten osuudessa, joka nyt on kuusi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten.

Yksilöllinen liberalismi trendinä

Maanpuolustukseen liittyvät asenteet eri puolueiden kannattajien joukossa näyttävät olevan myös muuttumassa. Perinteisesti on ajateltu esimerkiksi, että Kokoomuksen kannattajat konservatiiveina olisivat vankkoja maanpuolustuksen kannattajia ja maanpuolustustahtoisia. Tämä näyttää kuitenkin liudentuneen viime vuosien aikana. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa tämä näkyy siten, että maanpuolustustahtoisimpia ovat Keskustapuolueen kannattajat (80 %), seuraavina tulevat Perussuomalaisten kannattajat (73 %) ja sitten SDP:n kannattajat (71 %). Kokoomuksen kannattajien joukossa maanpuolustustahtoisia on 65 prosenttia.

Hieman yllättävä tulkinta Kokoomuksen kannattajien suhtautumiselle voi olla löydettävissä Evan viime keväänä julkistamasta liberalismi-tutkimuksesta. Sen mukaan Kokoomuksen kannattajat ovat lähes huippua tutkimuksessa esitetyllä liberalismi-mittarilla. Määrittelyn mukaan liberalismi tarkoittaa yksilön vapautta tehdä itse koskevia päätöksiä. Kenties yksilölliset tavoitteet ovat vaikeasti sovitettavissa maanpuolustuksen vaatimuksiin yhteisöllisenä toimintana.

Puolustusyhteistyötä kannatetaan

MTS:n tutkimuksissa puolustusyhteistyö muiden Pohjoismaiden ja Ruotsin kanssa on saanut vahvaa tukea, ja trendi jatkuu. Suomen sotilaallinen yhteistyö EU:ssa ja erityisesti Pohjoismaiden (95 %) kanssa saa vastaajilta selvän tuen. Vastaajien käsityksen mukaan EU:n merkitys Suomen turvallisuuden kannalta on samansuuruinen YK:n merkityksen kanssa.

Nato-jäsenyyden kannatus on nyt samalla tasolla kuin ennen vuotta 2014 (20 %). Jäsenyyden vastustajien osuus ei myöskään ole muuttunut. Sen sijaan on kasvanut asiasta epävarmojen osuus, se on nyt 21 prosenttia aikaisemman vuoden 2014 10 prosentin sijaan.

Yleinen huolestuneisuus kasvussa

MTS:n tutkimuksissa on ollut mukana vuodesta 2004 lähtien kysymyksiä kansalaisten huolta aiheuttaneista tekijöistä. Jostain syystä tyypillistä tämän vuoden tutkimustuloksille on se, että huolestuneisuus lähes kaikista kysytyistä asioista on kasvanut. Eniten huolestuneisuuden kasvua ovat tuottaneet kyberuhat, ilmastonmuutos ja joukkotuhoaseiden leviäminen verrattuna edelliseen kyselykertaan vuonna 2017.

Huolestuneimpia tutkimuksen vastaajat ovat ilmastonmuutoksesta (89 %), kansainvälisestä terrorismista (88 %), maailman pakolaistilanteesta (83 %). Uutena kysyttynä aiheena oli Suomeen kohdistuva valtiollinen valeuutisointi, siitä huolestuneita oli 62 prosenttia vastaajista.

Pienen näytteen ongelmia

Perinteisesti tämä MTS:n tutkimus on tehty noin tuhannen henkilövastaajan näytteen perusteella. Sinänsä näyte on aivan riittävä kertomaan mielipiteiden jakautumisesta kokonaistasolla. Kun mennään näytteen osajoukkoihin, loppuu ”vääntö” kesken. Mielenkiintoista olisi ollut tietää esimerkiksi, että kohdistuuko alle 25-vuotiaiden maanpuolustustahdon lasku enemmän miehiin vai naisiin. Tätä tietoa ei raportista saada.

Alle 25-vuotiaiden ryhmässä Nato-jäsenyyden kannatus on yllättäen korkeampi kuin muissa ikäryhmissä. Tätäkään ilmiötä ei päästä erittelemään tarkemmin. Ovatko Nato-jäsenyyttä toivovat juuri niitä, joiden maanpuolustustahto on alempi kuin muilla? Pinnallisesti ajatellen saattaa tulla mieleen, että Naton toivotaan ratkaisevan puolustuksen ongelmat, jotta minun itse ei tarvitse kannattaa suomalaista aseellista puolustusta.

Nyt tutkimustulosta voidaan kommentoida – ja on jo kommentoitu mediassa – pääasiassa koko vastaajajoukkoa kuvaavien prosenttijakaumien perusteella. On esitetty, että nuorilla ei enää ole kosketusta sodankäyneeseen sukupolveen. Tämä ei kuitenkaan voi kertoa mitään siitä, miksi juuri Vihreitä kannattavien nuorten maanpuolustustahto on vähentynyt huomattavasti enemmän kuin muissa ryhmissä. Tutkimusraportissa ei ilmene edes sitä, kuinka suuri osuus vastaajista on Vihreiden kannattajia.

Risto Sinkko
ST, Senior Analyst, Insight360 Oy

Tästä linkistä MTS:n sivuille.