Mentorin merkintöjä 15: "Lobbauksen liukkaat lonkerot"

Kurvinen Pekka

Sotatieteiden kandidaattien Ihmisten johtaminen -opintojakson suola on teemapäivä, jona vierailemme parissa kolmessa julkisessa, yksityisessä tai kolmannen sektorin yhteisössä. Näkyvänä, eksplisiittisenä tavoitteena on luoda käsitys yleisimmin keskeisen sidosryhmäorganisaation johtamisen nelikentästä – ihmisten ja asioiden johtamisjärjestelyistä sekä organisaatiokulttuurista ja -rakenteesta.

Piiloiset, hiljaiset tai syvätavoitteet ovat kuitenkin yhteisövierailun hedelmällisintä antia: teemapäivä tarjoaa osallistujille oivallisen mahdollisuuden tutustua toinen toiseensa. Etenkin poikkeusoloissa on ensiarvoista, kun tuntee vastapelurinsa nimeltä, tämän luonteen, toimintatavat ja resurssit. Yhteistoiminta sujuu, kun voi suoraan kilauttaa kaverille, jolloin kumpikin osapuoli on oitis jyvällä tarpeista ja tavoitteista.

Taistelussa on kyse omien etujen tavoittelemisesta, kilpailukyvyn parantamisesta ja kilpailuedun saavuttamisesta – voittamisesta. Vanhan sanonnan mukaisesta sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat sallittuja.

Ja näiden keinojen kehittämisessä aineelliseen niukkuuteen tottunut suomalaissoturi on jo perimältään luovuuden lipunkantaja – lobbauksen lähettiläs.

Taustavaikuttamisesta painostukseen

Lobbaus herättää usein arveluttavia ajatuksia. Alun perin käsite tarkoitti vain jokseenkin kiihkotonta taustavaikuttamista toimivine lehdistösuhteineen, mutta pikku hiljaa lobbauksesta on tullut yhä aggressiivisempaa, kotimaisten ja kansainvälisten poliittisten areenoiden sekä kabinettien suostutteluun, painostamiseen ja lehmänkauppojen tekoon pyrkijyyttä, joissa vaikuttimina ovat taloudelliset ja vallankäytölliset tekijät (Rantanen 2008).

Blom (2018) suomii väitöskirjassaan maamme yhteiskunnan läpinäkyvyyttä ja vähäisenä pidettyä korruptiivisuutta aiempaa kriittisemmin. Hänen mukaansa liike-elämällä on oletettua suurempi rooli suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa. Blomin mukaan politiikasta puuttuvat sisäpiirisäännöt, jolloin kaverikapitalismilla on ollut suuri vaikutus myös poliittiseen päätöksentekoon.

Erridge ja Greer (2002) toteavat, että julkistilaajan kumppanuus tuottajien kanssa voi rakentaa sosiaalista pääomaa ja hyödyttää muutoinkin. Mutta pitkäaikainen kumppanuus voi vähentää kilpailua, rikkoa taloudellisen sääntelyn etiikkaa sekä haitata viestintää. Lainsäädännöllisesti olisikin varmistettava yleinen etu. Lisäksi tulee jatkuvasti huolehtia hankintaprosessiin osallistuvan henkilöstön osaamisesta.

Salminen (2018) kuitenkin painottaa, että Suomi on kansainvälisesti vertaillen alhaisen korruption maa, jos kohta hyvää hallintoa ja korruptiota tulee jatkuvasti tutkia myös Suomessa demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion peruspilareina. Hänen muistuttaa, että mukaansa kansalaiset asettavat organisaatioiden johdolle asettuu erityisiä eettisiä vaatimuksia ja odotuksia muun muassa kansalaisten taholta. Ydintekijöitä ovat oikeudenmukaisuus, luottamus, vastuullisuus ja avoimuus.

Kun hyvän hallintotavan mukainen toiminta varmistetaan, lobbauksella on viljalti suotuisia, hedelmällisiä vaikutuksia, joita Puolustusvoimatkin on hyödyntänyt mallikkaasti.

Euroopan Union käytävillä ja eduskunnan valiokunnissa kenraalit vaikuttavat Suomen turvallisuutta edistävien suosituskykyjen hankintoihin päämäärätietoisesti. Klassiset ovat kuvat puolustusministeri Elisabet Rehnistä testaamassa Blue Angelsin F/A 18 Hornet –hävittäjää (Björkman). Kaartin soittokunta on valtiovierailujen ja paraatien vakuuttava tahdittaja, Tattoo-konsertit keskeinen osa Puolustusvoimien julkisuuskuvaa. Sotilasmusiikin merkitys rintamien viihdytysjoukoista ja varhaisista Puolustusvoimien toimintaa lobbaavista Meidän poikamme, Meidän poikamme merellä ja Meidän poikamme ilmassa – me maassa -elokuvista alkaen on ollut yksilön, yhteisön ja kansakunnan kokonaishyvinvointia tuottavana elementtinä omiaan vahvistamaan terapeuttisestikin myönteistä Puolustusvoimat-brändiä. Musiikkiluutnantti Georg Malmstén vahvisti osaltaan mielikuvaa paitsi Laivaston soittokunnan es-kornetistina ja elokuvatähtenä myös myöhemmin muun muassa Poliisisoittokunnan pitkäaikaisena kapellimestarina.

Virallisesta vaivihkaiseen

Virallista tiedottamista vähemmälle huomiolle sen sijaan ovat jääneet jotkin näennäisesti vähäarvoiset valinnat. Siinä ruohonjuuritason, tavallisen kansalaisen suhtautumiseen maamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan voi olla mittaansa ja määräänsä huomattavasti laajakantoisemmat vaikutukset.

Esimerkkinä käy kuluvana vuonna nuoren tangokuningattaren, reservin vänrikin Maria Tyysterin osallistuminen valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Oppinsa Tyyster hyödynsi sosiaalisessa mediassa vähintään kiitettävästi. Myönteistä mainetta ja mielikuvaa lietsoo vaivihkaa myös Tapaseura ry, joka valitsi Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin Vuoden käyttäytyjäksi. Raadin mukaan hän on ”reipas, reilu ja urheilullinen kenraali, joka kadettiupseerina omaa luonnostaan hyvät käytöstavat”. Lindbergin ansiona mainittiin myös, että hän kannattaa avoimuutta ja taustoittaa ajankohtaisia asioita selkeästi sosiaalisessa mediassa.

Vuosikymmenien mittaan Puolustusvoimien voidaan suoraan tai välillisesti voineen lisätä myönteistä julkisuuskuvaansa mitä erilaisimmilla piilofoorumeilla. Mannaa ovat omina aikoinaan olleet Päämajan propagandaosastoa jatkosodan aikana johtaneen majuri Reino Palmrothin (Palle, Reino Hirviseppä) kynästä kirvonneet kupletit, revyyt ja pakinat, joiden sisältö ei tosin tämän päivän syrjimättömyysolettamissa aina kestäne päivänvaloa. Majuri Niilo Tarvajärvi puolestaan valloitti kansamme sydämet niin raittiusmiehenä (joka kerranelämässään lipesi, kun Marskin seurassa ryypystä ei sopinut kieltäytyä), Tervetuloa aamukahville -klassikkoradio-ohjelman juontajana, isänmaallisena urheiluselostajana, television laatikkoleikkiohjelman vetäjänä sekä muiden muassa poliisiautojen hankintapromoottorina.

Kuriositeettina on syytä muistaa myös nykyaikaisten sosiaalisen median deittisivustojen kantaäiti, yleisesikuntamajuri Seppo Jylhän legendaarinen 1980-luvun radio-ohjelma Senssit, kohtauspaikka kolmevitosille, jossa saattoi etsiä yhtä hyvin pokeriseuraa kuin elämäntoveria. Jylhää kuunnellessaan vakaumuksellisimmatkin tiukkapipoyleisesikuntaupseeriston leimakirveen heiluttajat joutuivat iskemään aseensa kantoon.

Perimmäisten arvojen lähteillä

Mediassa vakuuttavaa työtään ovat tehneet niin tämän päivän sotilastaustaiset kyberprofessorit kuin maailman kriisipesäkkeiden tapahtumia kommentoivat ”päivystävät everstiluutnantit”. Jälkimmäisen käsitteen viljelijän, edesmenneen eversti Erkki Nordbergin, kanssa ylläpidimme maanpuolustustahtoa Suomen suurimman kotiseutuyhdistyksen Stadin Slangi ry:n hallituksen jäseninä muun muassa Ässä-rykmentin perinnetilaisuuksissa. Yhdistyksen puheenjohtajana laskin seppeleemme aina sotilaspuvussa.

Lobbauksen nurja puoli vaanii kuitenkin myötäänsä, ja vitkaan, huolellisesti rakentunut hyvä voi romahtaa hetkessä. Varoituksina olkoot kuluvan vuoden korkeiden upseerien huolellisuusharkinnan hyvän hallintotavan, jotka antoivat aiheen epäillä henkilövalintojen suosimispyrkimyksiä.

Sotatieteiden kandidaattiopiskelijoiden teemapäivän käytös täsmällisyyksineen, siisteine yhtenäisine pukeutumisineen, kohteliaine, aitoa kiinnostusta osoittavine kysymyksineen sekä kaupungilla ryhdikkäästi liikkumisineen lobbasivat paitsi maamme turvallisuudesta huolehtimisen olevan hyvissä käsissä myös tulevaisuudessa myös tervehenkisestä nuorisosta.

Ylipäällikön itsenäisyyspäivän vastaanotto kirvoittaa aistiimme kaikilla media-areenoilla. Maanpuolustajien suureksi tyydytykseksi kadetit lobbaavat sekä Puolustusvoimia että Maanpuolustuskorkeakoulua hurmaamalla yleisön salonkikelpoisuudellaan ja tanssitaidollaan. Kadettikoulun ainutlaatuisiin perinteisiin ovat pakollisessa opetusohjelmassa vuosikymmenet kuuluneet Åke Blomqvistin luoma ja opetusneuvoksen työtä jatkavan tyttären Claran tanssikurssit. Opintojakson tuloksia esittelee Linnan parketeilla huolellisin kriteerein valittu kadettiosasto, jonka taitoja daamien tanssittajana kummastellessaan maamme muiden yliopistojen lobbarit voivat vähintään kaihoisasti huokailla.

Puolustusvoimien 60-vuotisjuhlaparaatissa Hämeenlinnassa 4.6.1978 marssin aliupseerioppilaana samana aamuna kiinnitetyissä korpraalin arvomerkeissä. Tasavallan presidentin Urho Kekkosen viimeisissä itsenäisyyspäivän juhlissa sain toisen vuosikurssin kadettina kunnian edustaa Puolustusvoimia. Nyt, sata täyttäneiden Puolustusvoimien juhlavuoden päättyessä joudun siirtymään varareserviin – mutta kutsumuksestani maanpuolustuksen lobbarina en luovu.

KIRJALLISUUTTA:

Blom, A. (2018). Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä. Tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa 1968–2011. Turku: Turun yliopisto.
Erridge A. & Greer J. (2002). Partnerships and Public Procurement: Building Social Capital through Supply Relations. Public Administration 80: 3, 503-522.
Rantanen, T. (2008). Journalismi ja uusi vallan kolmijako-oppi. Teoksessa Journalistit ja demokratia (toim. A. Asola). Helsinki: Oikeusministeriö.
Salminen, A. (2018). Rehellisyys maan perii. Tutkimus hyvästä hallinnosta ja korruption torjunnasta. Helsinki: Edita.

Kirjoittaja, KTT, majuri evp Pekka Kurvinen työskentelee itsenäisenä johdon konsulttina ja valmentajana sekä tietokirjailijana.
kurvisen.pekka(at)gmail.com, Twitter: (at)PKurvinen