Tohtoripromootio – ei pelkästään seremonia seremonian vuoksi

Risto Sinkko

Maanpuolustuskorkeakoulun tohtorikoulutus kasvaa ja kehittyy. Syyskuun 6.-8. päivinä juhlittiin järjestyksessään toista korkeakoulun tohtoripromootiota. Kunniatohtoreiksi kutsuttiin (linkki) kuusi ansioitunutta henkilöä – joukossa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö – ja tohtoreiksi vihittiin (linkki) 22 tutkinnon suorittanutta.

Ryhmäkuva

Sotilaita, siviilejä ja ruotsalaisia upseereja

Promovoitujen ydinjoukon muodostavat kadettiupseerit sotilasarvoiltaan kapteenista kommodoriin ja everstiin. Maanpuolustuskorkeakoulu on mukana yliopistomaailman muutoksessa, ja siksi myös siviileillä on mahdollisuus tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Tähän mahdollisuuteenhan olin itsekin tarttunut. Siviilitohtoreita oli nyt viisi, yksi heistä amerikkalainen tutkija. Nähdäkseni merkittävää on se, että ruotsalaisia upseereita oli tohtoreiden joukossa neljä.

Ruotsissa upseereilla ei ole mahdollisuutta omassa korkeakoulussaan tohtorin tutkintoon. Yhteistyö siksikin on kiinteätä, ja kunniatohtoriksi oli kutsuttu Ruotsin puolustuskorkeakoulun rehtori Romulo Enmark. Väittelymahdollisuus maanpuolustuskorkeakoulussa on Euroopassa ainoastaan Puolassa ja Suomessa. Ruotsissa asiaa suunnitellaan.

Tarkkaan suunniteltu tapahtuma

Promootion järjestelyistä vastasi korkeakoulun rehtorin asettama promootiotoimikunta. Promootiotoimikunnan puheenjohtajana toimi erikoissuunnittelija, eversti (evp), sotatieteiden tohtori Max Sjöblom. Hän on itsekin yksi promovoiduista. Promoottorin kunniakkaaseen tehtävään oli valittu kenraalimajuri (evp), professori Vesa Tynkkynen, joka on aikaisemmin toiminut korkeakoulun rehtorina ja jatkaa uraansa sotahistorian professorina. Juhlamenojen ohjaajana toimi sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo.

Maanpuolustuskorkeakoulun tohtoripromootio on kombinaatio parhaista akateemisista perinteistä ja sotilaallisen käytännön sovellutuksista. Arvomerkit ja kunniamerkit ovat näkyvillä asiaan kuuluvalla tavalla. Promootioakti tapahtui Säätytalolla ja muut juhlallisuudet koulun arvokkaissa juhlatiloissa. Juhlamusiikista vastasi puolustusvoimien edustussoittokunta.

Hienon osansa juhlan ohjelmaan antoi Kadettikuoron ja Kaaderikuoron yhdistetty lauluvoima. Itsestäni juhlallisimmilta tuntui – melkein iho nousi kananlihalle – kun sain iskeä vasenta kantapäätä Senaatintorin historialliseen kiveykseen juhlakulkueessa kohti Tuomiokirkkoa ison rummun antaessa tahdin.

Kulkue sai ansaittua huomiota Senaatintoria kansoittaneelta monikansalliselta turistijoukolta. Kulkuetta seuranneet omaiset olivat saaneet kuulemani mukaan australialaiselta turistipariskunnalta kysymyksen ”Kuka on kuollut”. No, ymmärrettävä kysymys sinänsä, monissa kulttuureissa edesmenneitä saatetaan näkyvissä kulkueissa, ja Tuomiokirkon kellojen soittokin varmaan lisäsi tuontyyppistä tunnelmaa.

Promootiokulkea

Tohtorikoulutusta kehitetään

Maanpuolustuskorkeakoulu on paikannettu tarve kehittää tohtorikoulutusta edelleen. Monissa juhlapuheissa todettiin koulutuksen edelleen olevan kehityksen alkuvaiheissa, vaikka nyt Puolustusvoimien satavuotisjuhlavuonna vietettiinkin toista promootiotapahtumaa. Tohtoriohjelmassa on tällä hetkellä mukana noin 100 opiskelijaa.

Tutkinnon uudistamisesta erikoissuunnittelijana vastaava eversti evp Max Sjöblom kertoo MPKK:n twitter-sivuilla, että uusi ohjelma otetaan käyttöön tammikuusta 2019 alkaen. Muutoksesta on tulossa merkittävä ja meillä on hyvin kunniahimoinen aikataulu, että koko tämä uudistustyö saataisiin tehtyä tämän kuluvan syksyn aikana, Sjöblom kertoo ja korostaa, ettei tyhjältä pöydältä suunnitteluun onneksi tarvitse lähteä, vaan jo olemassa olevasta tohtoriohjelmasta on tarkoitus säilyttää monia hyviä elementtejä. Laajuudeltaan tutkinto normeerataan lähemmäksi muiden yliopistojen tutkintoja.

Akateeminen ikkuna – ulospäin ja sisäänpäin

Promootio ja erityisesti tohtoripromootio on jokaisen tiedeyliopiston ikkuna myös ulospäin. Kunniatohtoreiden valinnalla rakennetaan suhteita yhteiskuntaan ja läheisiin yhteistyökumppaneihin ja tukijoihin. Juhlimiseen käytetyt resurssit kantavat hedelmää monin tavoin. Maanpuolustuskorkeakoulun asema tiedeyliopistona vahvistuu akateemisessa yhteisössä vaikka välillä näyttääkin siltä, että sitä ei aina ymmärretä. Tohtoripromootiota on yhtenä rahoittajana tukenut Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiö.

Kun itse olen tullut tohtoriohjelmaan ohi Maanpuolustuskorkeakoulun tarjoaman koulutuksen kaikkia portaita käymättä siviilinä, on promootion eri tapahtumissa hyödyllistä huomata, kuinka erilaisia asioita ja tutkimusaiheita eri ainelaitosten ohjauksessa on tutkittu ja toteutettu. Väitöskirjoja tulee omaa tahtiaan eri vuosina.

Akateemiseen perinteeseen kuuluva promootiopurjehdus järjestettiin vuokravesibussilla rennossa tunnelmassa. Muodollisesta pukeutumisesta osallistujat vaihtoivat rentoihin asuihin ylioppilaslakkeineen. Sään suosiessa tutustuimme Suomenlinnan historiaan Sotamuseon suunnitteleman ohjelman mukaan. Vierailun kohokohta oli ”marsalkka Mannerheim”, joka puheessaan promovoiduille ja muille asianosaisille korosti Augustin Ehrensvärdin sanoja ”Seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun”.

 

Promoottori, professori Vesa Tynkkysen puhe tohtoripromootiossa luettavissa tästä linkistä.

Priimustohtori, ye-everstiluutnantti, dosentti, ST Marko Palokankaan vastaus priimuskysymykseen luettavissa tästä linkistä.