Pekka Kauhasen Talvisodan kansallinen muistomerkki "Valon tuoja" - Pitkä tie ajatuksesta toteutukseen

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, professori Matti Palo ja hänen hyvä ystävänsä everstiluutnantti Erkki Erkinheimo käynnistivät aktiivisen keskustelun 2000-luvun alussa talvisodan kansallisen muistomerkin saamisesta Helsinkiin. Tämän tuloksena perustettiin syyskuussa 2009 Talvisotayhdistys ry (linkki) Se lähti viemään hanketta juridisena toimijana eteenpäin ja muistomerkin suojelijaksi lupautui ministeri Jaakko Iloniemen aloitteesta presidentti Martti Ahtisaari.

Toisena ajatuksena oli perustaa Talvisotamuseo, mutta tästä ajatuksesta luovuttiin nopeasti ja sen sijaan päädyttiin kokoamaan talvisodan tietopankki internetin kautta tarkasteltavaksi. Sovittiin, että se sijoitetaan Helsingin Suomalaisen Klubin ylläpitämään ”Suomen kansan sähköiseen muistiin”. Hankkeen vetäjäksi valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi valittu eversti Ossi Kettunen.

Jotta molemmat hankkeet olisivat saaneet riittävää julkisuutta, ryhdyttiin kirjoittamaan eri lehtiin artikkeleita sekä järjestämään seminaareja, joissa on pidetty lähes 100 esitelmää. Osittain niiden pohjalta on professori Henrik Meinander koonnut kirjan ”Historian kosto: Suomen talvisota kehyksissään”.

Alusta alkaen oli selvää, että muistomerkkihankkeeseen tarvitaan mukaan sekä valtio että Helsingin kaupunki. Ylipormestari Jussi Pajuselle lähetettiin asiaa koskeva kirjelmä 3.9.2010 ja myöhemmin tavatessamme hänet, hän teki päätöksen, että kaupunki on mukana hankkeessa. Lokakuussa 2010 tapasimme puolustusministeriössä kenraaliluutnantti Arto Rädyn, joka suhtautui hankkeeseen erittäin myönteisesti alusta alkaen. Hankkeelle saatiin kipeästi kaivattu uskottavuus ja luotettavuus, mutta vielä tarvittiin valtio mukaan. Pääministeri Kataiselle lähetettiin asiaa koskeva muistio syyskuussa 2010, mutta se ei aluksi johtanut kaivattuun tulokseen, tarvittiin vielä eduskuntaryhmät mukaan. Kävimme eri kokoonpanoissa eduskunnassa tapaamassa kaikkien eduskuntapuolueiden johtoa. Eduskunnassa olimme lobbareita mitä parhaimman määritelmän mukaan! Helmikuussa 2012 valtioneuvoston kansliassa yhdistys esitteli muistomerkkihanketta saaden sille lopulta vihreää valoa. Huhtikuussa kansliasta tuli opetus- ja kulttuuriministeriölle kehotus muodostaa yhteistoiminnassa puolustusministeriön kanssa Muistomerkkitoimikunta. Siinä olivat edustettuina valtioneuvoston kanslia, OKM, PLM, veteraaniliittojen yhteinen valtuuskunta, Talvisotayhdistys ry, pääesikunta, Suomen Rahapaja Oy sekä Helsingin kaupunkia edusti taidemuseo HAM. Toimikunnan puheenjohtajaksi nimitettiin OKM:n ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja sihteeriksi kutsuttiin everstiluutnantti Ilkka Kouri.

Tehtävänannon mukaan Muistomerkkitoimikunta oli hankkeen ylin toimeenpaneva ja päättävä elin. Toimikunnan johdolla toteutettiin kansainvälinen avoin taideteoskilpailu, joka jyryyn kuului Muistomerkkitoimikunnan lisäksi kolme Suomen taiteilijaseuran edustajaa. Aikaa ehdotuksen tekoon oli 105 päivää. Ehdotuksia tuli 17.5.2013 mennessä 258, joista jury valitsi kuusi parasta jatkoon kilpailun toiseen vaiheeseen. Yksimielisellä päätöksellä valittiin voittajaksi kuvanveistäjä Pekka Kauhasen ehdotus ”Valon tuoja”. Se oli niin selkeästi muita parempi, ettei toista palkintoa jaettu, vaan jaettiin kaksi kolmatta palkintoa. Helsingin kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa päätettiin paikaksi Kasarmitori vastapäätä puolustusministeriötä.

Yhdistyksen rooli hankkeessa

Kun Helsingin kaupunki ja valtio olivat mukana hankkeessa, laadittiin kolmikantasopimus, jossa määritettiin vastuut ja kuinka projekti viedään eteenpäin.

Talvisotayhdistyksen rooli hankkeessa oli keskeinen. Yhdistyksen tehtävänä oli toimia juridisena toimijana kaikissa byrokratiaan ja varojen käyttöön liittyvissä tehtävissä. Yhdistys perusti tätä varten pankkitilit ja hoiti projektin maksuliikenteen, laati anomukset Helsingin kaupungin rakennusvirastolle, tarkisti ja solmi urakoitsijoiden ja valmistajien kanssa urakkasopimukset ja vahti, että projekti pysyi budjetin raameissa ja aikataulussa. Lisäksi yhdistys sai tehtäväkseen valita muistomerkin pallon sisälle tulevat 105 valokuvaa. Valokuvien valinnan teki kolmihenkinen työryhmä, joka kävi lävitse SA-kuvaston sekä lukuisan määrän muita kuvia mukaan lukien ulkomaisia arkistoja ja kirjallisuutta. Työ oli vaativa ja aikaa vievä. Myös byrokratia pääsi yllättämään laajuudellaan.

Rahoitus

Muistomerkin kokonaisbudjetin laativat kuvanveistäjä sekä Helsingin taidemuseon edustaja arkkitehti Klas Fontell. Muistomerkkitoimikunta hyväksyi budjetin sekä vastasi kilpailutuksesta sekä toimi muutoinkin ylimpänä päättävänä elimenä. Valtion, Helsingin kaupungin ja yhdistyksen kesken jaettiin 1 350 000 euron budjetti tasan. Opetus- ja kulttuuriministeriö lupasi alkuvaiheessa rahoittaa kilpailutuksen, jota varten se siirsi yhdistykselle 100 000 euroa, joka niukin naukin riitti kilpailun toteutukseen. Seuraavaksi maksoi Helsingin kaupunki kokonaan oman osuutensa, joka kattoi erittäin hyvin syntyviä kuluja. Nyt saattoi varsinainen toiminta alkaa.

Valtion loppuosuus saatiin vuoden viimeisessä lisäbudjetissa. Silloinen valtiovarainlautakunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi lähetti allekirjoittaneelle sähköpostin klo 02.45 yöllä, että huomenna aamulla klo 09.00 mennessä tulee olla yhdistyksen anomus käsittelyssä. Tuli kiire, mutta anomus ehti käsittelyyn ja 27.12.2013 valtio oli sitoutunut koko määrällä projektiin.

Alusta alkaen oli tiedossa, että yhdistyksen osuus pystytään maksamaan vasta aivan projektin loppuvaiheessa. Varojen keräys suunnattiin ensin kulttuurirahastoihin, joista ei saatu ollenkaan avustusta ja niin piti nopeasti käynnistää valtakunnallinen keräystoiminta. Keräysasiamies lähetti lähes tuhat anomusta eri liikelaitoksille ja säätiöille. Ongelmana oli samaan aikaan käynnissä olleet uuden lastensairaalan valtakunnallinen keräys sekä samoihin aikoihin myttyyn mennyt elokuvaprojekti. Viimemainittuun projektiin yritykset olivat antaneet jopa huomattavan suuriakin lahjoituksia saamatta vastinetta, joten muistomerkkianomuksiin suhtauduttiin ajoittain nuivasti.

Keräysasiamiehen ponnistelujen lisäksi muodostui verkottuminen avainsanaksi. Muutaman hallituksen jäsenen henkilökohtaisten suhteiden kautta saatiin kokoon valtaosa yhdistyksen hankintavastuulla olevista varoista. Erittäin merkittävinä lahjoittajina olivat vahvat maanpuolustuksen tukisäätiöt, jotka muodostivat suurilla lahjoituksillaan vankan rahoitusperustan. Tässä yhteydessä on syytä korostaa silloisen kansliapäällikkö Arto Rädyn keskeistä roolia. Näiden lisäksi varoja saatiin useilta yrityksiltä ja liikelaitoksilta. Helsingin Osuuspankin luvatessa huomattavan omavelkaisen takauksen yhdistykselle, jos keräystoiminta ei onnistuisikaan, oli mitä mieluisin neuvottelujen tulos. Päätöksen kuultuaan hallitus nukkui yönsä rauhassa!

Yhdistys maksoi oman osuutensa yhteiseen kassaan keräyksen edetessä ja viimeisen erän sovitulla tavalla vuoden 2016 lopussa. Keräystoiminnassa oli alusta alkaen keskeistä, että hankkeella oli uskottavuus sekä näyttöä, että varat ohjataan varmasti ja läpinäkyvästi hankkeeseen eikä sivukuluihin tai palkkioihin. Myös valtiolle ja kaupungille raportoitiin säännöllisesti varojen käyttö.

Muistomerkin valmistus

Muistomerkin valmistusprojektista vastasi kuvanveistäjä Pekka Kauhanen. Valmistus käynnistyi siten, että tarvittiin pienoismallin lisäksi 1:1 kokoinen kipsi-styrox-hahmo. Sen avulla tehtiin 430 valumuottia Kuopiossa Taidevalimo P. Venäläinen Oy:ssä. Muotit kuljetettiin Sacotec Components Oy:n tehtaalle Riihimäelle, jossa valettiin hahmon kuuden millimetrin paksuiset elementit. Ne kuljetettiin takaisin Kuopioon, jossa valimo hitsasi palat kiinni ja suoritti alkuhionnan. Käydessämme valimolla ja kysyessämme kuinka valaja tietää, mitkä palat kuuluvat mihinkin kohtaan, hän vastasi: ” Pienet palat ovat ylähyllyllä, keskikokoiset keskellä ja suuret palat alimpina.” Oltiin siis Savossa ja vastuu siirtyi kuulijalle!

 Talvisota 1

Pallo-osa toteutettiin Halikossa takomossa, jossa neljä 12 millimetrin paksuista teräsaihiota taivutettiin takomalla pallon muotoon ja palat hitsattiin kiinni toisiinsa. Pallo ja sotilashahmo kuljetettiin sitten Steel House Groupin tehtaalle Järvenpäähän, jossa tehtiin lopullinen kiillotus ja muu viimeistelytyö ja hahmo ja pallo kiinnitettiin toisiinsa.

 Talvisota 2

Sotilashahmo on noin kuusi metriä korkea seisoen neljä metriä halkaisijaltaan olevalla pallolla, jonka ikkunoista näkyy 105 valokuvaa. Haponkestävä teräs on peilihiottu ja sen paino on noin kuusi tonnia. Tarkistettaessa Kasarmitorin paikkaa tuli ottaa huomioon, että torin alla on louhittu autohalli ja niin muistomerkki piti sijoittaa autohallissa olevan pilarin kohdalle. Hahmo ja pallo ovat pimeällä valaistuja, joka viittaa Pekka Kauhasen kilpailussa käyttämään ”Valon tuoja” -nimimerkkiin.

Pallon sisällä oleviin valokuviin päätettiin allekirjoittaneen ehdotuksesta laatia myös seloste, josta selviää kuvien lähdetiedot sekä lyhyt kuvaus, mistä kuva on otettu ja mistä se kertoo. Kävijä voi katsellessaan kuvia selata selostetta kuudella eri kielellä Talvisodan 1939–1940 kansallinen muistomerkki -sivustolta (linkki). Kuvat on ryhmitetty loogisesti siten, että kymmenen ryvästä kertovat kuinka sotaan jouduttiin, sota- ja kotirintamakuvat, naisten rooli, kansainvälinen apu ja rauhantulo.

 Talvisota 3

Talvisota 4

Toimeenpano

Alun perin ajatus oli paljastaa muistomerkki talvisodan päättymisen 75- vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä vuonna 2015. Kevättalvella 2014 menehtyi silloinen puheenjohtaja Matti Palo liikenneonnettomuudessa, ja allekirjoittanut valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Muistomerkin valmistus oli vaativa ja aikaa vievä projekti, niin päädyttiin järjestämään vain peruskiven muuraustilaisuus Kasarmitorilla. 13.3.2015.

Peruskivi muurattiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdolla arvovaltaisen kutsuvierasjoukon ollessa paikalla. Muistomerkin valmistus kesti useita vuosia ja valmistui sovitun mukaisesti itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna ollen 30.11.2017 yksi sen päätapahtumista.

 Talvisota 5

Virtuaalinen tietokeskus

Yhdistyksen tavoitteena oli, että talvisodasta kertova sivusto valmistuisi 13.3.2015 muistomerkkiprojektin alkuperäisenä päivämääränä. Käsikirjoittajaksi lupautui everstiluutnantti, F.M. Ari Raunio. Patsaan peruskiven muuraustilaisuuden yhteydessä avattiin Talvisodan virtuaalinen tietokeskus (linkki), joka käsittää noin 200 sivua talvisotaan johtaneista syistä, sotatapahtumista, koulutuksellisista näkökulmista, suojeluskunnasta, lottien ja yleensäkin naisten merkityksestä, kotirintaman kärsimyksistä ja rauhan tulosta. Myös tähän on kerätty yli 200 000 euron rahoitus samaan aikaan muistomerkkihankkeen kanssa. Sivusto on nyt käännetty ruotsiksi ja englanniksi ja piakkoin valmistuu käännös myös venäjäksi.

Talvisota 6

Lopuksi

Muistomerkkihanke ja samaan aikaan toteutettu historian sivusto ovat olleet pienelle yhdistykselle valtava ponnistus niin rahankeräyksen kuin itse toteutuksenkin suhteen. Vuosien varrella aiheeseen liittyviä sähköposteja on koneellani yli 9000, kokouksia ja neuvotteluja olen kirjannut lähes 300. Paljon on lisäksi vielä kirjaamattomia tapaamisia ja erilaisia esitelmiä ja luentotilaisuuksia. Hallituksessa ei ole lainkaan laskettu vapaaehtoisen työn tuntimääriä. Erilaisia sopimuksia on laadittu noin 30 ja mukana on tiiviisti ollut lähes 70 firmaa ja yksittäistä asiantuntijaa.

Muistomerkki on pysyvä muisto historiamme yhdestä keskeisimmästä tapahtumasta. Syvältä kumpuaa lämmin kiitoksemme lahjoittajille ja yhdistystä muutoin tukeneille!

Muistomerkki on kunnianosoitus menneille sukupolville. Samalla se on vahva ja vertaansa vailla oleva symboli kansakunnan yksimielisyydestä, joka on paras torjuntakeino tämänkin päivän trollausilmiöille!

 

Eversti evp Ossi Kettunen