Epävarmuuden aika heijastuu kansalaisten maanpuolustusajatteluun

Risto Sinkko

Nykypäiviä kuvaa epävarmuus, näin sanoivat monet poliitikkopuhujat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) seminaarissa 14.10.2014. Tilastokeskuksen mukaan kansalaisten ja myös elinkeinoelämän odotukset taloudessa ovat pessimistiset. Naapurivaltio Venäjän toimet ovat lisänneet talouden epävarmuutta ja herättävät epävarmoja näkymiä turvallisuuspolitiikassa.

Eduskuntavaalit ovat tulollaan ja puolueissa varaudutaan turvallisuuspoliittiseen keskusteluun eikä vähiten Nato-kannanottoihin. Syyskuun lopussa 2014 tehdyssä mielipidekyselyssä yllättävän monet vastaajat eivät sotilaallisen kriisin uhatessa haluaisikaan jäädä nykyisille asuinsijoilleen. Istuvalle hallitukselle annetaan melko huonot arvosanat, kansalaiset näyttävät luottavan lähinnä tasavallan presidentin toiminnan vastuullisuuteen.

Istuvan hallituksen kausi on ollut poliittisesti myrskyinen, mutta jo aikaisemmin on ollut havaittavissa asioita, joita voisi kutsua heikoiksi signaaleiksi maanpuolustuksen kannalta. Tarkoitan tällä sitä, että signaali on heikko, jos havaittu muutos on pieni, tai jostain syystä asiaan ei ole kiinnitetty huomiota tai sitä ei ehkä ole havaittu. Heikko signaali ei ole sama asia kuin hiljainen signaali, joka mielestäni on käsitesekaannus, vaikka jotkut keskustelijat tätä ilmaisua käyttävätkin. Oikea käsite on hiljainen tieto, ja sitä en tarkoita tässä, kysymys on aivan eri asiasta.

Presidenttiin me luotamme

Syyskuun lopussa 2014 tehtiin suppea mielipidetiedustelu (linkki tiivistelmään artikkelin lopussa) Kadettikunnan, Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistä arvoseminaaria varten. Vastaajia oli yhteensä 1 006 ja kyselyn toteutti TNS-Gallup kohderyhmänä 15–75 -vuotiaat suomalaiset. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien näkemystä poliittisten toimijoiden politiikan vastuullisuudesta viime aikoina.

Asteikolla 1–10 tasavallan presidentti sai keskiarvon 6,99, pääministeri 5,14 ja hallitus kokonaisuudessaan 4,82. Pääministerin ja hallituksen tulosta ei voi pitää hyvänä. Tulkitsen tätä niin, että kansalaiset kokevat epävarmuutta hallituksen kyvystä toimia vastuullisesti. Presidentin tulos on kohtuullinen ja voidaan kysyä, onko kysymys presidentin persoonasta vai presidentti-instituutiosta. Tähän saattaa sisältyä myös häivähdys vahvan johtajan kaipuusta. Jos muut eivät pysty hoitamaan asioita, presidentti pystyy, ajatellaan.

Tämä tutkimus ei ollut suinkaan ainoa laatuaan. Iltalehden kysely otsikoitiin "Kansalta pyöveliarvio Stubbin hallitukselle". Tulosten mukaan 53 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että hallitus vie maata väärään suuntaan.

Politiikan vastaisuudesta

Kuluvan vaalikauden poliittista mielipideilmastoa voi sanoa jopa kuohuvaksi. Mielipidetutkimuksilla mitattuna istuvalla hallitukselle ei enää ole sitä enemmistön kannatusta, mikä sillä vaalikauden alussa oli. Yhdeksi selitykseksi voisi tarjota tiettyä epävarmuuden tunteen tuottamaa politiikan vastaisuutta, joka näyttää vaan kasvavan. Se ilmenee myös siten, että jopa 35–40 prosenttia mielipidetutkimusten vastaajista ei suostu kertomaan, mitä puoluetta äänestäisi "jos vaalit olisivat nyt". Iso osa mielipidettään ilmaisemattomista on suurituloisimpiin ryhmiin kuuluvia, ja aikaisemmin he olivat mielipiteissään varmempia.

Nuorisobarometri 2013 kertoo, että nuorten mielestä vaikuttamiskeinoja ovat palvelusta palautteen antaminen ja ostopäätöksellä vaikuttaminen. Nuorista on tullut selkeästi kuluttajakansalaisia, jotka eivät löydä itselleen kiinnekohtaa politiikasta tai esillä olevista poliitikoista tai ehdokkaista.

Kansalaisten suhtautumisessa ulko- ja puolustuspolitiikan hoitoon on nähtävissä yhtenäiseen suuntaan viittaavat heikot signaalit. MTS:n tutkimuksen mukaan suomalaisista vuonna 2005 14 prosenttia oli sitä mieltä, että puolustuspolitiikkaamme on hoidettu erittäin hyvin, ja vuonna 2013 vastaava osuus oli 4 prosenttia. Vuonna 2013 tutkituista 24 prosenttia oli sitä mieltä, että puolustuspolitiikkaa on hoidettu melko tai erittäin huonosti.

 

Puolpol hoito

 

Samanlainen trendi on havaittavissa myös ulkopolitiikan hoitoa koskevissa mielipiteissä. MTS:n kevään 2001 tutkimuksessa 7 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ulkopolitiikkaamme on hoidettu huonosti. Vuonna 2013 vastaava prosenttiosuus oli 23.

Syytä näihin muutoksiin ei kyseisten tutkimusten perusteella voi selvittää, mutta yksi arvaus voisi liittyä nykyisen hallituksen saamaan kritiikkiin. Oppositiopuolueet ovat pommittaneet hallitusta välikysymyksillä, ja eri syistä hallituksessa on vaihdettu ministereitä. Vaalikauden loppupuolella kaksi puoluetta on luopunut hallitusvastuusta. Mielipideilmaston kuohunta saattaa heijastua yleisenä politiikan vastaisuutena.

 

Ulkopol hoito

Mitä jos...?

Syyskuun mielipidetutkimuksessa kysyttiin: "Jos Suomea uhkaisi vakava aseellinen kriisi, niin pyrkisitkö poistumaan maasta tai asuinpaikkakunnaltasi?". Kaikista vastaajista 43 prosenttia ilmoitti pysyvänsä nykyisellä asuinpaikkakunnallaan ja 18 prosenttia ilmaisi hakeutuvansa kotimaassa turvallisemmalle seudulle. Ruotsiin lähtijöitä olisi 8 prosenttia ja johonkin Nato-maahan USA ja Kanada mukaan luettuna haluaisi 10 prosenttia vastanneista. Kaikkiaan 17 prosenttia tutkituista ei osannut vastata tähän kysymykseen. Tulkitsen tätä tulosta niin, että vastaajien mielenmaailmassa on melkoinen määrä puolustustamme koskevaa epävarmuutta.

Mitä tekisit jos

Huomionarvoista on, että nuoremmissa ikäluokissa on suhteessa enemmän ulkomaille lähtijöitä. Ruotsiin lähtijöiden joukossa korostuu alle 25-vuotiaiden osuus. Varusmiespalveluksen suorittaneista alle 25-vuotiaista 38 prosenttia ei osannut sanoa, miten kriisin uhatessa toimisi.

Tiivistelmä syyskuun 2014 tutkimuksen tuloksista.