Artikkelit

Asiantuntijat MTS:n seminaarissa: Globaali turvallisuus muuttuu ja sotaparadigma muuttuu

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) seminaarissa 15.11.2017 puhuneet Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola (vasen kuva) ja prikaatikenraali (evp), VTL Juha Pyykönen olivat yhtä mieltä siitä, että globaalissa turvallisuudessa on tapahtunut ja tapahtuu muutoksia. Aaltolan mukaan geopolitiikka on muuttunut, koska kytkennät muuttuvat. Pyykönen kuvasi, että maailmanpolitiikan napaisuudet ovat muuttuneet ja sotaparadigma on muuttunut.

Mika Aaltola MTS 15.11.2017 Juha Pyykonen MTS 15.11.2017

"Mentorin merkintöjä 7" - Johtaja, tunnetko väkesi?

Kurvinen Pekka

 

Verkkolehden artikkelisarjassa "Mentorin merkintöjä" MPKK:n mentoritoiminnassa pitkään mukana ollut KTT, majuri evp Pekka Kurvinen analysoi kulloisenkin teemansa mukaisesti mentoritoiminnassaan oppitunneilla ja keskusteluissa esille tulleita asioita. Aiemmat "Mentorin merkinnät" on julkaistu verkkolehdessä 30.11.2016, 4.1.2017, 18.2.2017, 1.4.2017, 5.5.2017 ja 8.10.2017.  

 

 

Sotilasjoukon johtamista tarkastellaan usein nelikentässä, jonka osat ovat leadership (johtajuus, ihmisten johtaminen), management (asioiden johtaminen, hallinto), organisaatiokulttuuri ja organisaation rakenne. Kriisijohtamiselle, joka on muutosjohtamista nopeimmillaan, ominainen organisaation rakenne on linja-esikuntaorganisaatio. Sen hyötyjä ja vahvuuksia ovat selvät, yksiselitteiset ja hierarkkiset johtosuhteet yhdistyneenä valvontajänteeseen, mikä tukee automaatiotason osaamisvaatimusta. Kiivaassa tulitaistelussa, operatiivisessa toiminnassa sotamiesneuvostojen perustamiseen, mies ja ääni -periaatteen mielipiteen ilmaisemiseen, sitä seuraavan keskustelun ja pulinat pois – Kiinalainen parlamentti -päätökseen ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia. Mutta sodankäynnille – tai mille hyvänsä kriisin ratkaisulle – on ominaista myös pitkien hiljaisten, odottelujaksojen aika. Ihmistuntemukseen – johtajaan itseensä, johdettaviin, verkostoihin sekä tietysti vastustajaan sekä näiden muodostamaan sosiaaliseen konstruktioon onkin syytä paneutua toiminnan kaikissa vaiheissa. Tiedostoissa erinomaiselta näyttävä yksilö saattaakin paineen alaisena tai joukon osana toimia aivan toisin kuin koulutus ja kokemus antaisivat ymmärtää. 

"Mentorin merkintöjä 6" - Mentorointitutkielma suitsuttaa hiljaisen tiedon merkitystä

Kurvinen Pekka

Verkkolehden artikkelisarjassa "Mentorin merkintöjä" MPKK:n mentoritoiminnassa pitkään mukana ollut KTT, majuri evp Pekka Kurvinen analysoi kulloisenkin teemansa mukaisesti mentoritoiminnassaan oppitunneilla ja keskusteluissa esille tulleita asioita. Aiemmat "Mentorin merkinnät" on julkaistu verkkolehdessä 30.11.2016, 4.1.2017, 18.2.2017, 1.4.2017 ja 5.5.2017.  

Nyt ilmestyvässä "Mentorin merkintöjä 6" Pekka Kurvinen aloittaa uuden lukukauden tarkastelemalla tuoretta MPKK:n sotatieteiden maisterikurssin maasotalinjalla opiskelleen yliluutnantti Anni Nummelan mentorointiprosessia käsittelevää pro gradu –tutkimusta

Turvattomuuden kokeminen ja nuorten arvomaailma

Risto Sinkko  

 

 

Jarno Limnéllin ja Jari Rantapelkosen 19.9. julkaistu kirja Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus on päässyt tärkeällä sanomallaan hyvin julkisuuteen. Kirjaa en ole vielä ehtinyt lukea enkä perehtyä tuloksiin siis itse lähteestä, mutta julkisuuteen hyvin tulleet keskeiset tulokset herättävät jo ajatuksia.

Nuoria on tutkittu neljässä haastatteluryhmässä eri puolilla Suomea. Eri puolilta maata on saatu myös erilaiset tutkimustulokset, joiden eroja tutkijat korostavat. Etelä-Suomessa huolestuttaa eriarvoistuminen, Länsi-Suomessa maahanmuutto, Itä-Suomessa Venäjä ja Pohjois-Suomessa koetut puutteet turvallisuuspalveluiden saatavuudessa. Tulokset tuntuvat mielestäni hyvin ymmärrettäviltä – Etelä-Suomen tulosta lukuun ottamatta. Jäin pohtimaan sitä. Onko eriarvoistuminen sinänsä uhka turvallisuudelle?