Artikkelit

Verkkolehden artikkeli- ja blogiarkisto

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Artikkelit

Puolueet sopuisina maanpuolustuksesta

Sinkko uusi

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vaaliseminaari Ostrobotnialla 27.2.2019 (linkki MTS:n sivuille) sujui sopuisissa tunnelmissa. Erityisiä kiistanaiheita ei noussut esille, vaikka hallitus ja oppositio pitivätkin omat rivinsä.

Juontajana toiminut toimittaja Pekka Ervasti hauskutti yleisöä tilaisuuden aluksi pyytämällä paneelin poliitikko-osallistujilta kouluarvosanan puolustusministeri Jussi Niinistölle. Hallituskumppanit tukivat häntä paremmilla lukemilla kuin opposition edustajat. ”Sapiskaa” Niinistö sai opposition naisilta ministerille sopimattomasta puhetavasta, kukkakaalipuheista. Taleban-sanaa ei sentään mainittu.

Yleisvaikutelma monista puolustusvoimia koskevista arvioista oli se, että erityisiä konkreettisia ongelmia ei osoitettu. Kriittiset kommentit heijastivat tietyllä tavalla hyvinvoivan yhteiskunnan painotuksia, muun muassa puolustusvoimiin kohdistuvaa vaatimusta ilmasto- ja ympäristöasioiden huomioon ottamisessa. Suhtautuminen ruokaan nähtiin osana ilmastoon vaikuttamista. Ihantalassakin taisteltiin hernekeiton voimalla, muistutettiin.

Panelistit 27.2.19 MTS

Taiteilija Unto Pusan maalaus Rykmentti koukkaa

Pusan taulu v2 ÄssäR

Kylkirauta-lehden 4/2018 teemana oli Art of War. Taide on innoittanut ja innoittaa sotilaita, kuten teemanumerosta huomattiin.

Yksi maalaustaiteen jatkosota-ajan nautinto on taiteilija Unto Pusan helsinkiläisen Ässä-rykmentin sotataipaleen aikana maalaamaRykmentti koukkaa -teos. Tämä artikkeli perustuu tietokirjailija ja sotahistorian harrastaja Göran Lindgrenin kirjoitukseen.

Mentorin merkintöjä 16: "Kati, komppanian kovin kundi"

Kurvinen Pekka

Puolustusvoimien hyvä työilmapiiri luo vankan perustan henkilöstön sosiaaliselle toimintakyvylle. Työilmapiirin vahvuuksia ovat pienryhmien vahva me-henki sekä tyytyväisyys omiin työtehtäviin ja lähiesimieheen. Puolustusvoimien tavoitteena onkin muun muassa vahvistaa töiden oikeudenmukaista jakautumista sekä työssä kehittymisen mahdollisuuksia. Puolustusvoimien asevelvollisuusjärjestelmän toimivuuden ja uskottavuuden kannalta on tärkeää, että johtajatehtäviin valikoituvat johtajaominaisuuksiltaan parhaat henkilöt.

Upseerikuntamme ja sotaväkemme naisistuminen käy vitkaan mutta vääjäämättä. Vuonna 1999 valmistuivat ensimmäiset naisopistoupseerit ja seuraavana vuonna ensimmäinen naiskadettiupseeri. 2017 naisopistoupseereita oli 10 ja naisupseereita 72. Erikoisupseereista naisia oli 17 ja aliupseereista 153.

Reserviin on koulutettu vuodesta 1995 lähtien yhteensä yli 8 100 naista. Viime vuosina noin 65–70 % heistä on saanut johtajakoulutuksen. Vuonna 2017 varusmiespalveluksen aloitti 24 282 henkilöä, joista naisia oli 704. Varusmiespalveluksesta siirrettiin reserviin kertomusvuonna täysin palvelleena 20 323 varusmiestä, joista naisia oli 532. Vuonna 2018 naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki ennätysmäärä, yhteensä 1 516 naista – noin 400 enemmän kuin vuonna 2017.

Keskustelu naisjohtajuudesta, naisten asiantuntemuksen ja osaamisen valjastaminen myös Puolustusvoimien käyttöön on ajankohtaista ja perusteltua yhtäältä eettisen ja tasa-arvon näkökulmasta ja toisaalta myös sukupuolikysymyksenä. Painokkaimpana vaikuttimena ovat kuitenkin vaatimukset organisaation suorituskyvyn sekä tehokkuuden maksimaalisuudesta jatkuvassa turvallisuusympäristön muutosten ja sodankäynnin vaatimusten yhä enemmän erityisasiantuntijuutta ja innovatiivisuutta vaativissa tilanteissa.

Pohjoismaiset naiskadetit koolla

Arppe Hanna Kinnunen Anni Korhonen Anna Pajunen Kaisu

Ruotsin Halmstadissa järjestettiin 30.11. - 2.12.2018 Pohjoismainen naiskadettien konferenssi. Suomesta tapahtumaan osallistuivat kadetit Hanna Arppe, Anni Kinnunen, Anna Korhonen ja Kaisu Pajunen (kuvat yllä), jotka tässä artikkelissa kertovat kokemuksiaan ja näkemyksistään konferenssin annista. 

Kadetit Ruotsissa kuva 1

Konferenssin ohjelma oli monipuolinen, ja kokonaisuus auttoi ymmärtämään maidemme välisiä kulttuurieroja. Konferenssi tarjosi oppeja tulevalle palvelusuralle ja toimi erinomaisena englannin ja ruotsin kielikylpynä.

Ensimmäisenä iltana ohjelmassa oli historiakatsaus, jossa 1600-luvun ruotsalaista sotilasta esittävä mies kertoi skandinaavisen yhteistyön taustoista. Kertoja totesi olleen paljon sotia ja riitaa mutta myös yhteistyötä. Naisteemaan kuului, että hän esitteli myös kuninkaiden valtataistelujen taustalla vaikuttaneiden naishenkilöitä, kuten Kaarle XI:n vaimon Ulrika Eleonora vanhemman tarinan. Esitys oli viihdyttävä, ja se antoi hyvän alkusysäyksen perjantai-illan ”Icebreaker” tutustumisillalliselle.

Lauantaiaamun ensimmäisessä puheenvuorossa ruotsalainen lippueamiraali Eva Skoog-Haslum kertoi omasta urastaan ja kuvasi, millainen naisupseerin tie voi olla. Hän kertoi esimerkiksi, kuinka naisupseereita kohtaan voi olla enemmän ennakkoluuloja. Hän kuitenkin korosti ongelmien poistuneen omalta osaltaan, kun hänet opittiin tuntemaan. Yhteenkuuluvuuden tunne on ollut riippumaton työntekijöiden sukupuolesta.