Uusimmassa numerossa

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Reeta Sutinen: Suomen kansan arvot

Arvot vaikuttavat vahvasti yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Ne ohjaavat ihmisten ja ihmisryhmien toimintaa. Perinteet ja turvallisuuskäsitykset ovat juurtuneet suomalaisten arvomaailmaan. Artikkeli perustuu vuoden 2018 "Kansan arvot" -tutkimukseen ja tutkimuspäällikkö Reeta Sutisen haastatteluun.

Ihmisillä on aina ollut normeja, arvoja ja uskomuksia, jotka määrittävät sitä, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa. Arvot ovat suhteellisen pysyviä. Sen sijaan asenteet voivat muuttua nopeastikin. Yhteiskunnassa on aina vallalla monia arvo-orientaatioita samanaikaisesti. Ei ole siis olemassa ”suomalaisia arvoja”, joista kansa olisi samaa mieltä. Monet asiat ovat kuitenkin suhteellisen tärkeitä lähes kaikille suomalaisille. Suomalaisessa yhteiskunnassa valinnat perustuvat hyvinvointiyhteiskunnan malliin.

Kaikille yhteisissä arvoissa ei ole tapahtunut muutoksia mittaushistorian aikana. Kansainvälisessä vertailussa Suomi poikkeaakin monista maista perusarvojen pysyvyyden vuoksi. — Suomalaisten perinne- ja turvallisuusorienteisuus ovat vakaita, ja niissä muutoksia ei helposti tapahdu. Ne ovat juurtuneet syvälle suomalaisten arvomaailmaan, Reeta Sutinen toteaa.

- Suomen kansalaiset arvostavat kaikissa ikäryhmissä ja sukupuolineutraalisti turvallista elinympäristöä ja toimivaa julkista terveydenhuoltojärjestelmää. Suomalaiset kantavat huolta muiden auttamisesta ja ympäristön tilasta.

Demokratian tilaan ja poliittiseen päätöksentekoon ollaan tyytymättömiä. Luottamus eduskuntaa, hallitusta ja työmarkkinajärjestöjä kohtaan kyntää pohjamudissa. Ilmastomuutoskeskustelu näkyy tutkimustuloksissa. Ympäristöasiat huolestuttavat kansalaisia ennätyksellisen paljon, ja ympäristöstä huolehtimisen merkitys on noussut samalle tasolle muiden yhteiskunnallisten arvojen kanssa. Omasta elintasosta halutaan kuitenkin pitää edelleen kiinni. Kulutuksen ja kasvun tavoittelun vähentäminen ei ole kehittynyt samassa tahdissa kuin huoli ympäristöstä.

Suomen nuorison tilaa voidaan tutkimuksen perusteella pitää erityisen rohkaisevana. Nuorten kunnianhimo, menestymisen halu ja valmius yrittäjyyteen ovat vankalla perustalla. Suomalainen menestyksen tavoittelu nojaa entistä enemmän nuorten asettamiin tavoitteisiin.

Nuorten tulevaisuus näyttää positiiviselta. Heidän tulevaisuususkonsa on vahva, eikä heillä ole samanlaista huolta edes demokratian tilasta, iloitsee Reeta Sutinen.

 

Koko artikkeli on luettavissa 20.6. ilmestyvästä Kylkiraudan numerosta 2/2019.