Uusimmassa numerossa

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Mirja Turunen: Sisällissodassa ei enää vaiettuja asioita

Viiden rautatien risteysasema Kouvola Pohjois-Kymenlaaksossa oli sisällissodassa punaisten harjoittaman terrorin synkimpiä paikkakuntia. Sata vuotta myöhemmin punaiset ja valkoiset taistelevat sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalisessa mediassa on vaadittu, että hallitus pyytää anteeksi uhrien omaisilta. Kysymys on vaikea. Kuka pyytää anteeksi ja keneltä, kun kaikki aikalaiset ovat kuolleet? Voiko historiaa ylipäätään hyvittää?

Valtiovalta voi tehdä sisällissodan traumojen hoidossa merkittävän palveluksen sekä uhrien jälkeläisille että historiantutkijoille. Vuonna 2004 valmistunut Suomen sotasurmat -suurprojekti laati nimitiedoston sodan uhreista. Jokaisella noin 36 000 menehtyneellä on ikään kuin oma sähköinen henkilökorttinsa. Tietoja voi hakea helposti internetistä. Nimitiedostoa pitäisi ehdottomasti korjata ja täydentää. Projektin päättymisen jälkeen on löytynyt runsaasti uusia nimiä, jotka melko pienellä vaivalla voisi lisätä tietokantaan.
Koskettavinta on omaisen murhe siitä, että läheisen nimi ei ole edes sotasurmaluettelossa.

Lue koko artikkeli tästä linkistä