Uusimmassa numerossa

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Matti Anttonen: Pohjolan parhaat kaverit

Euroopan turvallisuustilanteen muututtua Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet kasvattaa puolustuksensa resursseja. Kaluston, osaamisen ja harjoittelun ohella entistä enemmän satsataan kahdenväliseen ja monenväliseen yhteistyöhön. Siitä on apua sekä oman maan puolustamisessa että kansainvälisessä toiminnassa.

Ruotsi ja Suomi rakentavat turvallisuuttaan uudessa tilanteessa, jossa aseellisen voiman käyttö on palannut eurooppalaiseen maailmaan. Tässä tilanteessa molemmilla on vahva intressi ja vastuu toimia oman ympäristömme, pohjoisen Euroopan ja Itämeren alueen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.

Sekä Ruotsin että Suomen nykyisten hallitusten ohjelmissa puhutaan sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Molemmissa maissa kuitenkin ymmärretään, että sen enempää omaan puolustuksen haasteista kuin kansainvälisistä tehtävistä Euroopassa ja sen ulkopuolella ei selviydytä ilman laajaa monenkeskistä ja kahdenvälistä yhteistyötä.

Sekä Suomi että Ruotsi ovat Euroopan unionin jäsenmaita. Sitä kautta olemme mukana pöydissä, joissa päätetään unionin yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehitys on ollut epätasaista, mutta viimeisen vuoden aikana vauhti on lisääntynyt merkittävästi. Tämä sopii Suomelle, joka on jo aiemminkin tukenut ajatuksia unionin yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseksi.

Ruotsissa into on ollut vähäisempää ja se on lähinnä kohdistunut EU:n kriisinhallintakykyjen kehittämiseen. Monet arvioivat vastahakoisuuden johtuneen pelosta, että suuret jäsenmaat ja niiden puolustusteollisuus dominoisivat unionin puolustuspoliittista päätöksentekoa.

Lue koko artikkeli.