Page 3 - KYLKIRAUTA 2/2018
P. 3

pääkirjoitus

Sata vuotta isänmaan turvana
ja yhteisöllisyyden edistäjänä

Puolustusvoimien satavuotista                                                             tarvetta vastaavasti. Maanpuolustuksella
       taivalta on juhlittu ja muisteltu                                                  on kattava kansan tuki, ja Puolustusvoi-
       Suomen itsenäisyyden satavuo-                                                      miin luotetaan. Varusmiespalvelus on
tisjuhlien tapaan useissa tapahtumissa.                                                   valmentavaa, yksilöiden kokonaisval-
Tapahtumien monipuolisuus ja alueelli-                                                    taista kehittämistä tukevaa koulutusta,
nen kattavuus on suunniteltu huolella, ja                                                 joka tuottaa silti tärkeimmän elementin
vastaanotto on ollut erittäin myönteinen.                                                 eli toimivat sodan ajan joukot.
Tässä Kylkiraudan Puolustusvoimien
satavuotisteemanumerossa käsitellään                                                          Puolustusvoimat on yleisen ase-
useita näkökulmia, joita täysi vuosisata                                                  velvollisuuden toimeenpanijana myös
on kirvoittanut. Puolustusvoimien tänä                                                    tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja yh-
päivänä nauttima luottamus ja kiinnostus                                                  teisöllisyyden edistäjä. Mutta kattaako se
osoittavat, että juhlaan on aihetta.                                                      riittävästi koko yhteiskunnan?

    Itsenäisen Suomen Puolustusvoi-                                                           Yhteisöllisyyden lisäksi asevelvol-
mat rakennettiin nopeasti vapaussodan                                                     lisuuden yhdenvertaisuuskysymykset ja
jälkeen. Ensimmäiset suunnitelmat                                                         kehittäminen ovat nousseet aika ajoin jul-
laadittiin ja tarvittavat esikunnat ja                                                    kiseen keskusteluun. Niitä tuotiin esille
joukko-osastot perustettiin saksalaisten                                                  toukokuun lopussa julkaistussa selvityk-
ohjauksessa. Puolustusministeriö aloitti                                                  sessä kansalaispalveluksesta.
toimintansa. Puolustushaarat ja aselajit
saivat koulutuskeskuksensa, joissa aloi-                                                      Selvitys esittää kutsuntoja koko
tettiin asevelvollisten koulutus. Sekava maailmanpoliittinen                              ikäluokalle, jotta kaikki nuoret voisivat
tilanne edellytti myös valmiutta ja rajojen turvaamista, mikä                             kykyjensä mukaan osallistua maan-
vaikutti joukko-osastojen sijaintiin. Painopiste oli Karjalassa.  puolustukseen ja kokonaisturvallisuuden edistämiseen.
                                                                  Turvallisuustietoisuutta ja varautumisosaamista kohentava
    Puolustusta suunniteltiin suomalaisen oikeusvaltioperi-       kansalaispalvelus täydentäisi toimivaa asevelvollisuusjär-
aatteen mukaisesti parlamentaarisesti jo 1920-luvun alussa,       jestelmää. Nykyrakenteisiin järkevästi kytkettynä tämä, vä-
kun ensimmäinen puolustusrevisioni aloitti työnsä. Revisio-       himmillään lyhyt kansalaisen maanpuolustuskurssi, lisäisi
nin salainen mietintö päätyi siihen, että Puolustusvoimien        yhteisöllisyyttä ja parantaisi yhteiskunnan turvaverkkoa, jonka
päätarkoituksena oli ennaltaehkäistä sodan syttyminen. Puo-       läpi syrjäytyy luvattoman paljon nuoria.
lustusvoimien tuli pelkällä olemassaolollaan saada hyökkääjä          Kansalaispalvelusta käsittelevän selvityksen julkaisusemi-
epäröimään sodan aloittamisen kannattavuutta. Uskottava           naarissa esitettiin mielenkiintoisia näkökulmia yhdenvertai-
puolustuskyky oli saavutettavissa vain, jos Puolustusvoimien      suudesta, yksilön valinnanvapaudesta sekä taloudellisista ja
kehittäminen perustuisi mahdollisen sodan asettamiin vaati-       oikeudellisista vaikutuksista. Voiko asevelvollisuus perustua
muksiin. Nämä periaatteet pätevät edelleen.                       valinnanvapauteen? Miksi vain miehet joutuvat kutsuntoi-
                                                                  hin? Miten varautumiskoulutus ja kutsunnat organisoidaan
    Ankaran ensimmäisen itsenäisyyskevään jälkeen nuoren          ja rahoitetaan?
valtion voimavarat keskitettiin demokraattisen yhteiskunnan           Näistä ja monista muista kysymyksistä selvitystyö ja kes-
rakentamiseen. Puolustusvoimien rooli tässä työssä oli mer-       kustelut jatkuvat. Aiheesta voi odottaa vaaliteemaa tulevissa
kittävä. Ennen talvisotaa yli puoli miljoonaa asevelvollista oli  eduskuntavaaleissa. Seminaarissa kuitenkin tunnistettiin se,
suorittanut varusmiespalveluksen. 1920-luvulla palvelukseen       että velvoittava järjestelmä on välttämätön maanpuolustuksen
kelpuutettiin noin 60 prosenttia asevelvollisista ja seuraa-      näkökulmasta.
valla vuosikymmenellä päästiin noin 75 prosenttiin. Luvut             Reino Hirviseppä kiteytti oivasti osallistumisen idean
kertovat myös kansallisesta vaurastumisesta ja hyvinvoinnin       Maanpuolustajat-laulun sanoituksessa. Yksi sen hienoimmista
lisääntymisestä.                                                  säkeistä kuuluu: ”Täys onni on sen, joka maataan saa, ees pal-
                                                                  vella hivenen verran.” Tähän meillä kaikilla on mahdollisuus,
    Puolustusvoimien onnistuminen koulutusorganisaationa          arjen teoilla ja töillä yhteiseksi hyväksi.
mitattiin ankarimmalla mahdollisella tavalla, kun talvisota           Toivotan kaikille lukijoille mukavia lukuhetkiä ja hyvää
syttyi. Puolustusvoimat toteutti tehtävänsä, ja Suomi säilyi      keskikesän juhlaa.
itsenäisenä ja vapaana maana. Sodan hirvittävät kärsimykset ja
menetykset myös yhdistivät kansaa. Sota toi maanpuolustuk-        Päätoimittaja
sen jokaiseen kotiin. Merkittävä seikka oli se, että pitkittynyt  Eversti Vesa Valtonen
jatkosota ja sen jälkeinen Lapin sota eivät sotaväsymyksestä      vesa.valtonen(at)kylkirauta.fi
huolimatta murentaneet suomalaisten maanpuolustustahtoa
ja tukea Puolustusvoimille.

    Tämän päivän Puolustusvoimat elää ajassa ja kehittää
toimintaansa – kuten jo puolustusrevisioni asian oli ilmaissut –
   1   2   3   4   5   6   7   8